Video-opetuksesta uusi yritysneuvonnan työkalu

Digitalisaatio on mahdollistanut yhden maailman monipuolisimmista opetustyökaluista, mutta sen tarjoamaa potentiaalia ei mielestäni hyödynnetä vielä tarpeeksi. Video-opetus on käsitteenä jo kymmeniä vuosia vanha pedagoginen metodi, mutta se on saanut uuden merkityksen digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta.

Käsitykseni mukaan aikuinen ihminen oppii pääosan tiedoistaan näköaistin välityksellä, minkä jälkeen tulevat kuulo- ja tuntoaisti. Jotta oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta, on loogista ajatella, että kun kaikki edellä mainitut aistit yhdistetään, on tuloksena tehokkaampi tapa oppia verrattuna esimerkiksi pelkän tekstitiedoston lukemiseen. Mitä enemmän meille havainnollistetaan ja meitä osallistetaan, sitä paremmin me opimme.

Tein hiljattain toimintatutkimuksen liittyen yritysneuvonnan kehittämiseen video-opetuksen avulla. Tutkimusongelma johon hain ratkaisua, voitiin kiteyttää seuraavasti: miten yritysneuvonnan toteutustapaa tulee kehittää, jotta liiketoimintasuunnitelmien tekeminen ja siihen liittyvä neuvontatyö helpottuu? Palvelumuutoksen seurauksena suunnittelimme, loimme sisällön ja kuvasimme videokokonaisuuden yhdessä kollegani, yritysneuvoja Malina Pursiaisen kanssa. Videokokonaisuus, joka käsittää yhteensä 13 videota ladattiin maaliskuussa 2016 YouTubeen sekä upotettiin liiketoimintasuunnitelma.comiin. Liiketoimintasuunnitelma.com-työkalu on internetissä oleva ohjelmisto, jonka avulla laaditaan liiketoimintasuunnitelmia. Videokokonaisuuden tarkoituksena on opastaa kohta kohdalta, kuinka laaditaan hyvä liiketoimintasuunnitelma.

Lähetin Helsingin uusyrityskeskuksen yritysneuvonnan asiakkaille palvelumuutosta tarkastelevan kyselytutkimuksen, josta saaduilla palautteilla hain vastauksia siihen, miten he ovat palvelumuutoksen kokeneet ja kuinka sitä voisi mahdollisesti kehittää. Keräsin tutkimusaineiston yritysneuvonnassa 23.3.2016 jälkeen käyneiltä asiakkailta. Tämän lisäksi haastattelin yritysneuvojia liittyen muun muassa liiketoimintasuunnitelmien laadun mahdollisiin muutoksiin, työssä viihtyvyyteen ja neuvontakäyntien mahdollisiin muutoksiin kehittämistehtävän seurauksena.

Tutkimustulokset ylittivät jo ennalta korkeat odotukseni ja saivat miettimään, kuinka paljon maailmassa on tekstidataa, joka pitäisi konvertoida videomuotoon. Lähes kaikki kyselyyn vastanneista asiakkaista olivat sitä mieltä, että saivat tehtyä paremman liiketoimintasuunnitelman videoiden avulla kuin ilman niitä. Yritysneuvojien mielestä liiketoimintasuunnitelmien taso on parantunut ja neuvontatapaaminen on myös tehostunut, sillä liiketoimintasuunnitelmien korkeampi valmiusaste tekee neuvonnasta hedelmällisempää ja sujuvampaa.

Ladattujen videoiden määrästä voidaan myös päätellä, että video-opetukselle on olemassa kysyntää, sillä videoita on katsottu YouTube-palvelussa vuoden aikana yhteensä noin 125 000 kertaa, mikä on huomattavan suuri määrä tämän tyyppisille asiakeskeisille, suomenkielisille opetusvideoille. Seuraavan linkin kautta pääset katsomaan tekemäämme videokokonaisuutta: https://www.youtube.com/watch?v=YPbBhTx9NnU

Saimme edellä mainitun palvelumuutoksen seurauksena vakiinnutettua uuden, erinomaisen yritysneuvonnan digitaalisen työkalun. Kehittämistehtävän tulosten seurauksena aiomme lisätä digitaalisia palveluitamme, sillä niille on olemassa selkeästi kysyntää. Olemme alustavasti jo sopineet uusien videoiden kuvaamisesta eri yrittäjyyden aiheisiin liittyen. Tällä hetkellä internetissä oleviin opetusvideoihin on tulossa lähiaikoina myös englanninkielinen tekstitys, sillä noin kolmasosa asiakkaistamme on maahanmuuttajataustaisia.

Tutkimustulosten perusteella video-opetusta tulisi mielestäni hyödyntää nykyistä tehokkaammin esimerkiksi koulutusjärjestelmässämme ja muissa palveluissa, kuten julkishallinnon palveluissa siltä osin kun se palvelee asiakkaan etuja. Miten sinä koet oppivasi parhaiten, videolta vai pdf-tiedostosta?

Perinteinen liiketoimintasuunnitelma vai Business Model Canvas?

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii selkeitä ajatuksia siitä, mitä ja miten ryhdytään tekemään, kenelle tehdään ja onko tekeminen kannattavaa. Aloittavan yrittäjän mietteet saattavat kuitenkin olla aluksi suurpiirteisiä tai karkeita kuvaelmia, joiden jalostaminen liiketoiminnaksi vaatii jäsentelyä, asiakaskunnan hahmottamista sekä riskien ja mahdollisuuksien kartoittamista. Tällainen luonnostelu ja laskelmointi onnistuu kuitenkin helposti hyödyntämällä olemassa olevia yritystoiminnan suunnittelutyökaluja. Lisäksi auki kirjoitettu ja selkeä esitys liiketoiminnasta on ehto aloitusvaiheen rahoituksen saamiselle, joten harkiten tehty suunnitelma on todella oleellisessa osassa yrittäjyyden ensi askelia otettaessa.

Näitä toiminnan suunnitteluun tarkoitettuja kokonaisuuksia edustavat perinteinen liiketoimintasuunnitelma ja viime vuosina suosiotaan kasvattanut Business Model Canvas (BMC). Kahdesta ensiksi mainittu on monelle jo entuudestaan tuttu väline, jota on kutsuttu muun muassa yrityksen käsikirjaksi. Siinä on tarkoituksena tiivistää yrityksen koko toiminta ”yksiin kansiin”, jossa kuvaillaan businessmallia, prosesseja, verkostoja ja tavoitteita — kannattavuutta arvioiden, sekä potentiaalia ja uhkia puntaroiden.

Suunnitelman voi laatia myös Business Model Canvas -muotoon, joka voi olla joillekin mielekkäämpi vaihtoehto. Vuonna 2008 ensiesittelynsä saanut BMC poikkeaa ainakin visuaalisesti perinteisestä liiketoimintasuunnitelmasta, sillä sitä kuvataan tauluna, joka on jaettu yhdeksään eri osatekijään: kumppaneihin, tuotantomalliin, resursseihin, tuotteisiin ja palveluihin, asiakassuhteeseen, jakelukanaviin, asiakassegmenttiin, kulurakenteeseen, sekä tulon kertymiseen. Niinpä ydinsisällöt näiden kahden välillä eivät eroa, mutta BMC:ia on ainakin kiitelty sen yksinkertaisuuden vuoksi, mikä on siivittänyt tämän esiinmarssia viimeaikoina.

Tulevalla yrittäjällä on siis mistä valita, mutta perusidea kummassakin instrumentissa on sama: saada yrittäjä avaamaan liikeideansa, listaamaan yrityksen pyörittämiseen liittyviä asioita ja arvioimaan toiminnan kannattavuutta. Itse näkisin, että Business Model Canvas voisi sopia sellaiselle yrittäjänalulle, jonka konsepti on vielä kirjava kokoelma ideoita. Tällöin ideoiden sijoittaminen BMC:iin saattaa auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja huomioon otettavia asioita paremmin. Sen sijaan hieman pidemmälle mietityn toimintamallin sijoittaminen perinteisen liiketoimintasuunnitelman muotoon voi olla mielekkäämpi ratkaisu. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että suunnitelma on tehty huolellisesti ja siitä käy ilmi yritystoiminnan kannalta keskeisimmät seikat. On hyvä pitää mielessä myös se, että suunnitelmaan kannattaa aika ajoin palata ja tehdä päivityksiä, kun omat näkemykset täsmentyvät ja yritystoiminta kehittyy.

Voit tutustua suunnittelutyökaluihin OnnistuYrittäjänä-palvelussa.