Vahvat juuret, hyvät tulokset – uusi vuosikymmen vaatii uutta strategiaa

Suomen Uusyrityskeskukset-verkosto täytti viime vuonna 30 vuotta.

En tarkkaan tai varmuudella tiedä, mutta uskallan väittää perustajien ajatelleen jotenkin näin: yrittäjyyttä pohtiva suomalainen ansaitsee kunnollisen ja laadukkaan sparrauksen yritysidealleen, omalle osaamiselleen ja kunnolliset neuvot siihen, miten yrityksen perustaminen tapahtuu.

Toimintamme perusidea pohjautuu Britannian jobs&society-yhteisöön, joka rantautui Pohjoismaihin, kun Volvo-konsernin pääjohtaja Pehr G. Gyllenhammar kysyi, mitä konkreettista elinkeinoelämä voisi tehdä yhteiskunnan hyväksi – muutakin kuin tarjota työpaikkoja ja tuottaa verotuloja.

Vastaus Ruotsissa löytyi Uusyrityskeskus-toiminnasta. Suomessa työministeriön nuori tutkija Åsa Sundholm kuuli asiasta ja esitti idean Repola Oy:n toimitusjohtajalle Tauno Matomäelle, joka innostui ja lähti toimimaan. Syntyi suomalainen sovellus.

Myös valtio ja kunnat näkivät alkavan yrittäjän neuvonnan vaikutuksen työllisyyden parantamisessa. Yritykset puolestaan näkivät heti, että uusyrittäjyyttä synnyttävän toiminnan tukeminen on yrityksille luonteva tapa kantaa yhteiskuntavastuuta sekä edistää Suomen kasvua ja hyvinvointia. Näin Uusyrityskeskuksia syntyi julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoituksella nopeasti eri puolille Suomea.

Edelleen toimintamme on erinomainen esimerkki valtion, kuntien, järjestöjen ja yrityksien välisestä yhteistyöstä. On suorastaan hämmästyttävää, että vastaavaa yhteistyön toimintamallia ei ole muille aloille syntynyt.

Yhteiskuntavastuu lienee se tekijä, joka toimijoita yhdistää – ja jota meidän pitää nytkin vahvistaa.

Toiminnan ydin luotettavissa neuvoissa

Noihin järjestön synnyttämisen vuosiin osuu myös ensimmäisen oman yritykseni perustaminen. Perustin opiskeluaikoina ravintolan, maanläheisimmin sanottuna keskiolutbaarin. Kaipasin perustaessa apua tai ainakin varmuutta yrityksen perustamiseen, mutta neuvontaa ei ollut tarjolla. Pienen maalaiskunnan toimistolla lähinnä pohdittiin, että kenenkähän asia tämä voisi olla ja työvoimatoimistossa elettiin aikaa, jolloin tärkein homma oli huolehtia työttömistä.

Perustamani yritys menestyi ja vaikka en ole työurallani muutamaa jaksoa lukuun ottamatta ansainnutkaan pääasiallista elantoani yrittäjyydestä, tämä kokemus on vaikuttanut aina suhtautumiseeni yrityksen perustamiseen.

Ajattelen siten, että vaikka kuinka vahva persoona onkaan perustamassa yritystä, ansaitsee hän parhaan mahdollisen avun perustamispohdinnoissa.

Siitä lopulta on kysymys Uusyrityskeskuksien toiminnassa.

Jo tänään Uusyrityskeskusten verkosto on tuloksellisin ja tunnetuin yrittäjäksi aikovien ja aloittavien yrittäjien neuvontaverkosto. Mutta yhä useampi päättäjä ja yhteistyökumppani pitää saada ymmärtämään, että luotettavalla yritysten perustamisneuvonnalla on vaikuttava merkitys.

Pelkästään se, että Uusyrityskeskukset palvelevat vuosittain noin 16 000 asiakasta on monelle uusi tieto, josta kannattaa ja pitää kertoa.

Näkymä nyt 2030-luvulle

Valtakunnallisen SUK ry:n uusi hallitus piti ensimmäisen kokouksensa viime viikolla ja käynnistimme mm. strategiatyömme.

Aika tälle työlle on oikea. Edellinen strategiakausi loppuu, mutta myös toimintaympäristössämme on tapahtunut muutoksia, joiden myötä Uusyrityskeskukset ovat jälleen uusien haasteiden edessä. Yhteinen näkymämme on hyvä pohtia ja kirkastaa.

Toimintamme ydin alussa mainitusta ei ole juuri muuttunut vuosien saatossa. Neuvontamme tukemana perustetut yritykset työllistävät jo alkuvaiheessa keskimäärin 1,3 henkilötyövuotta. Yli 80 prosenttia yrityksistä toimii vielä viiden vuoden kuluttua ja ne työllistävät kiihtyvällä vauhdilla. Henkilötyövuosia syntyy.

Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen suosion kasvu tekee Uusyrityskeskusten palveluista tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä. Digitaalisuus, joka toisaalta lisää tietoa ja tekee palveluista helpompia, toisaalta myös vaikeuttaa yrittäjyyttä pohtivan tietä luotettavan tiedon äärelle. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että jokainen voisi löytää Uusyrityskeskuksen palvelut.

Yksi yhteinen tavoitteemme pitää olla Uusyrityskeskusten toiminnan rahoituksen vahvistaminen.

Me kaikki ymmärrämme, miten tärkeää ja vaikuttavaa työtä Uusyrityskeskukset tekevät. Mutta tiedän, että kaikki eivät ole tästä asiasta valaistuneita. Meidän pitää yhdessä entistä enemmän viestiä myös uusille tahoille työmme merkityksellisyydestä.

Uutta kohti, tehtyä ja toiminta-ajatusta kunnioittaen,

Uusi työaikalaki laajentaa työajasta sopimisen vapautta – Hyödynnä Sopimustiedon älykkäitä työsopimuksia

Neljä henkiliöä istumassa

Meitä kaikkia koskettava työaikalaki on uudistunut. Sääntelyn pääpiirteet esimerkiksi työn enimmäismäärästä ja lepoajoista ovat ennallaan, mutta erityisesti johtajien ja tietotyötä tekevien työaikarajoitukset ovat muuttuneet. Muutokset puhuvat pitkälti vapaamman sopimisen puolesta.

Pääsääntöön liittyviä poikkeussääntöjä (esim. liukuva työaika) joustavoitetaan uudessa laissa niin, että ne vastaisivat paremmin 2020-luvun mahdollisuuksia ja asenteita työn ja vapaa-ajan mielekkäässä järjestämisessä.

Uudistuneen lainsäädännön keskeisimmät muutokset:

1. Liukuva työaika: Liukuvassa työajassa annetaan mahdollisuus pidempiin vuorokautisiin liukumarajoihin ja suurempaan enimmäissaldoon.
2. Joustotyösopimus: Täysin uutena sopimusmallina mahdollistetaan joustotyösopimus, jossa työntekijä saa itsenäisesti ajoittaa kaiken tai valtaosan työajastaan.
3. Työaikapankki: Työaikapankki mahdollistetaan kaikilla työpaikoilla – aiemmin tämä oli mahdollista vain työsuhteissa, jotka olivat jonkun työehtosopimuksen alaisia.
4. Etätyö: Kaikki etätyö siirretään työaikaseurannan ja -sääntelyn piiriin – aiemmin työnantajan ei tietyin edellytyksin tarvinnut valvoa työaikaa työpaikan ulkopuolella lainkaan.
5. Johtajat: Työaikarajoituksia sovelletaan aiempaa useampiin johtavassa asemassa oleviin työntekijöihin.

Aiempaa laajemmat mahdollisuudet hyödyntää liukuvaa työaikaa

Liukuvan työajan sopimus mahdollistaa työntekijän säännöllisen työajan järjestämisen niin, että työntekijällä on tiettyjen reunaehtojen puitteissa oikeus itsenäisesti päättää työpäivänsä aloittamisen ja lopettamisen ajankohdat sekä työpäivänsä pituus. Työntekijälle liukuva työaika voi mahdollistaa monenlaisia etuja, kuten joustavammat vapaa-ajan mahdollisuudet, hiljaisen toimiston työrauhan ja ruuhkien välttämisen.

Työnantajalle sopimuksesta syntyy parempi mahdollisuus resursoida sesonkitöitä tai muuta kiireistä aikaa, jolloin työtä on tarjolla enemmän kuin muina aikoina. Käytännössä myös kallista ylityötä pystytään välttämään helpommin.

Joustotyösopimus uutena ratkaisuna vapaaseen tietotyöhön

Joustotyö on uuden työaikalain ratkaisu vaativaan asiantuntijatyöhön, jossa työtä ei ole syytä sitoa tiettyyn aikaan tai paikkaan juuri lainkaan. Se on käytännössä liukuvaakin työaikaa joustavampi ratkaisu työajan sijoitteluun.

Työntekijälle joustotyöaika antaa pääpiirteissään vapauden päättää työajastaan. Työnantajalle se antaa mahdollisuuden luopua tietyistä jäykkyyksistä, jotka eivät välttämättä sovi tarjottavan työn kuvaan – tyypillisesti tietotyöhön – kuten työvuorolistoista ja sunnuntaityökorvauksista. Parhaimmillaan työnteosta saadaan tuloksellisempaa ja mielekkäämpää sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta.

Työaikapankki mahdollistaa joustavan järjestelyn työlle ja vapaa-ajalle

Uusi työaikalaki sallii aiemmasta poiketen työaikapankista sopimisen kaikilla työpaikoilla siitä riippumatta, velvoittaako työnantajaa mikään valtakunnallinen työehtosopimus.

Työaikapankki on järjestelmä, johon työnantaja ja työntekijä voivat sopia säästettäväksi työaikaa, vapaita tai muita rahamääräisiä etuuksia. Työaikapankki palvelee parhaimmillaan sekä työnantajan että työntekijän etuja – se antaa työnantajalle paremmat mahdollisuudet resursoida esimerkiksi ruuhkahuippuja ja työntekijä saa joustoa työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen.

Täydennä työsopimusta etätyösopimuksella

Etätyön sisältö on pitkälti työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen varassa. On tärkeää sopia esimerkiksi siitä, milloin etätyötä saa tehdä ja kuka vastaa etätyössä tarvittavien välineiden hankinnasta sekä muista kustannuksista. Uuden työaikalain myötä kaikki etätyö luetaan työaikaseurannan ja -sääntelyn piiriin – aiemmin työnantajan ei tietyin edellytyksin tarvinnut valvoa työaikaa työpaikan ulkopuolella lainkaan.

Johtajasopimus – johtavassa asemassa olevan työntekijän työsopimus

Uuden työaika-autonomiaa koskevan edellytyksen myötä aiempaa useampi johtaja luetaan työaikalain soveltamisalaan. Työaikalakia ei sovelleta työntekijän johtavan aseman vuoksi, jos kaksi edellytystä täyttyy. Ensinnäkin työtä on pidettävä työntekijän työtehtävien ja aseman perusteella yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä.

Toinen edellytys on täysin uusi. Sen mukaisesti edellytetään, että työntekijän työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota (ns. työaika-autonomia). Tässä merkityksellistä on, että työntekijällä on tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa työaikansa pituuteen ja sijoitteluun.

Työsuhteen alkaessa juridisia riskejään voi pienentää kirjaamalla jo työsopimukseen (johtajasopimukseen) selväsanaisesti, että osapuolet katsovat johtajatoimen olevan työaikalain soveltamisalan ulkopuolella, jos tästä on yksimielisyys.

Lähetä työsopimusten allekirjoituskutsut tekstiviestitse

Sopimustieto.fi -palvelussa voit lähettää allekirjoituskutsut osapuolille tekstiviestillä tai sähköpostitse asiakirjan laadinnan jälkeen. Allekirjoituksen voi siis hoitaa työsopimuksiin helposti älypuhelimen näytölle sormella tai kosketusnäyttökynällä piirtäen, missä ja milloin vain. Asiakirjan laatija ja osapuolet saavat ilmoituksen sähköpostitse, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet asiakirjan.

Sähköinen allekirjoitus on juridisesti pätevä tapa allekirjoittaa sopimukset ja muut asiakirjat, Suomessa ja muissa EU-jäsenmaissa. Sähköisestä allekirjoituksesta jää vahvemmat tekniset todisteet kuin perinteisestä allekirjoituksesta.

Sopimukset arkistoituvat automaattisesti

Palvelu arkistoi niin valmiit kuin keskeneräiset asiakirjasi automaattisesti yhteisösi Sopimustilille. Pääset arkistoosi kaikilla älylaitteilla, joten asiakirjat kulkevat aina mukanasi. Voit myös tarvittaessa monistaa arkistossa olevia asiakirjoja ja sillä tavalla helpottaa toistuvien asiakirjojen laadintaa. Lisäksi voit asettaa muistutuksia asiakirjojen tärkeistä päivämääristä. Palvelu toimittaa muistutukset sinulle tai nimeämällesi henkilölle sähköpostitse.

Voit tutustua kaikkiin kirjoituksessa mainittuihin sopimuksiin Sopimustiedon sivuilla.

Saat Sopimustiedon kehittämän Sopimuskoneen käyttöösi Uusyrityskeskusten edulla täältä: https://sopimustieto.fi/uusiyritys