Kohti kestävää yrityskasvua

Kohti kestävää yrityskasvua Uusyrityskeskus® webinaarissa 19.5.2020 katsottiin koronan keskeltä kohti uutta alkua ja perehdyttiin asiantuntijapuheenvuorojen avulla yrityskasvun tärkeisiin elementteihin.

Yrityskasvu lähtee suunnitelmasta. Hyvä suunnitelma ei ole tarina, vaan konkreettinen työkalu, joka toimii sekä päätöksenteon että toteutusten ohjenuorana. Suomessa yhdenkään yrittäjän ei tarvitse jäädä suunnitteluun liittyvien kysymysten tai pohdintojen kanssa yksin.

Uusyrityskeskus® -yritysneuvonta tarjoaa 150 paikkakunnalla maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa yrityskohtaisten suunnitelmien arvioinnissa yhdessä laajan asiantuntijaverkostonsa kanssa. Yritysten selviytyminen sekä säilyvät että syntyvät työpaikat ovat kriittisen tärkeitä paluussa normaaliin arkeen.

Pk-yritysten nykytilanne EK:n kyselyiden valossa

Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Outi Ervasti, Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) tarjosi webinaarissa katsauksen suomalaiseen yritysrakenteeseen ja pk-yritysten nykytilanteeseen. Suomi on pienvaltaisten yritysten maa. Suomessa on 286 000 yritystä, joista 83 300 on työnantajayrityksiä. Pk-työnantajista 76 % on 2-9 henkilön yrityksiä. Työllisyyden kannalta huolta aiheuttava trendi on vuodesta 2013 lähtien laskenut työnantajayritysten määrä. Työnantajayritysten määrä on vähentynyt tänä ajanjaksona 8 000 yrityksellä, kun yksinyrittäjien määrä on noussut vastaavana ajankohtana reilulla 8 000 toimijalla.

Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Suomessa tarvitaan mittava määrä uusia työpaikkoja, joten Suomen elinkeinoelämän kannalta edelleen kasvava yksinyrittäjien määrä on työpaikkojen kasvun kannalta haastava yhtälö. Esityksessä käytiin läpi myös yritysten omistajanvaihdostilannetta ja akuuttia jatkajien löytämisen tarvetta. Omistajanvaihdosten onnistumisessa on kyse 80 000 työpaikan säilymisestä.

EK on toteuttanut kevään aikana työnantajayrityksille säännöllisesti koronakyselyitä. Tuoreen kyselyn tulokset kertovat koronakriisin vaikeuttavan laajasti yritysten normaalia toimintaa. Kolmannes yrityksistä kertoo liikevaihdon laskeneen vähintään 50 % vuoden takaiseen tilanteeseen. Odotukset kesäkuulle eivät näytä merkittävää parannusta tilanteeseen. Positiivista suuntaa koronakyselyssä antoi se, että 78 % vastaajista kertoi yrityksen jatkuvuutta kartoittaneeseen kysymykseen yritystoiminnan jatkuvan edelleen kolmen kuukauden päästä. Ensimmäisessä kyselyssä vastaava luku oli 69 %.

Kasvurahoituslähteet, kriisiajan rahoitus ja viisi vinkkiä kasvun tueksi

Nordean kasvurahoitusyksikön vetäjä Vesa Riihimäki tarkasteli webinaarissa yrityskasvun rahoituslähteitä, kriisiajan rajoitusta ja antoi vinkkejä kasvurahoituksen suunnitteluun.

Nordea on rakentanut seitsemän vuotta kasvuyritysekosysteemiä yhteiskuntavastuullisena toimijana sekä yrittäjyyden, yrityskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Suomessa kasvurahoitusmarkkina on melko tuore. Tämä näkyy kasvurahoituksen monimuotoisuuden, määrän ja laadun voimakkaana kehittymisenä viime vuosina.
Vuonna 2019 suomalaisten aikaisen vaiheen kasvuyritysten rahoitusmarkkinan koko oli 511M€. Markkinat jakautuivat kategorioittain seuraavasti: ulkomaiset pääomasijoittajat (180M€), muut ulkomaiset sijoittajat (115M€), suomalaiset pääomasijoittajat (113 M€), suomalaiset bisnesenkelit (54M€) ja Muut mm. joukkorahoitus ja kiihdyttämöt (49 M€).

Koronakriisin aikana eri rahoitusvaihtoehtojen korostetaan olevan tarjolla vain elinkelpoisille yrityksille. Esityksessä sivuttiin myös Nordean kriteeristöä yrityksen elinkelpoisuudesta; mikäli yritystä olisi voitu rahoittaa joulu-tammikuussa, mitä todennäköisimmin rahoituksen edellytykset ovat tälläkin hetkellä edelleen olemassa.

Asiantuntija-apua ja verkostoja sopivimman kasvurahoituksen löytämiseksi kannattaa aina hyödyntää. Esityksensä lopuksi Vesa Riihimäki kävi konkreettisin esimerkein läpi seuraavia vinkkejä kasvurahoituksen suunnitteluun:

  1. Hyödynnä rahoituksen monipuolinen tarjoama.
  2. Selvitä ja hyödynnä myös rahoittajan verkostoja.
  3. Arvioi yrityksen kasvurahoituksen kokonaisedullisuus.
  4. Mieti ja suunnittele rahoituskierroksia pidemmällä aikavälillä.
  5. Suunnittele ajankäyttöä. Mitä teet itse ja missä hyödynnät asiantuntijoita.

Yrittäjän työkyvyn varmistaminen kriisin aikana ja osana kasvusuunnitelmaa

Webinaarin viimeisessä asiantuntijaesityksessä keskityttiin yrittäjän työkyvyn varmistamiseen kriisin aikana ja osana kasvusuunnitelmaa. Asiantuntijoina esityksessä toimivat Varman Työkykyjohtamisen palveluista Kai Tolvanen ja Anne Kekki-Heleoja.

Yrittäjän selviytymisen kannalta eräs keskeinen kysymys kuuluu: Miten sinä jaksat nyt? Yrittäjyyden riskien hallinnassa autetaan varmistamaan yrittäjän työkyvyn säilyminen mahdollisimman hyvänä. Työkyky vaihtelee yrittäjyyden aikana ja on tärkeää tunnistaa mihin suuntaan oma työkyky on menossa sekä ymmärtää siihen vaikuttavia tekijöitä. Varman esityksessä käytiin läpi niitä tekijöitä, joihin yrittäjän kannattaa keskittyä ja joilla voi edesauttaa omaa hallinnan tunnetta kriisinkin keskellä.

Oman työkyvyn arviointiin on tarjolla helppokäyttöisiä työkaluja, joiden avulla tietoisuutta hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on mahdollista lisätä. Oman vuorokauden erilaisia hetkiä hahmottamaan auttava ”Einstein Window” -työkalu neuvoo tunnistamaan omassa rytmissä rauhallisia, keskittymistä mahdollistavia hetkiä sekä ruuhka-aikoja. Hetkiin liittyvät erilaiset vireystilat ja keskittymisen mahdollisuudet kannattaa hyödyntää erilaista huomiota vaativien tehtävien suorittamiseen.

Yrittäjyyden riskien hallinnassa ja työkyvyn säilyttämisessä on tärkeää muistaa, että tavoitteet eivät ole kaikille samat. Arjessa kannattaa nauttia jokaisesta onnistumisesta ja välitavoitteiden saavuttamisesta. Esityksessä oli lopuksi tarjolla kattava linkkilista yrittäjän työkykyä, yrityksen riskien hallintaa ja yrityksen kasvua edesauttavista materiaaleista.

Kohti kestävää yrityskasvua Uusyrityskeskus® webinaarin toteuttivat Suomen Uusyrityskeskukset ry, NewCo Helsinki, Nordea Suomi, Työeläkeyhtiö Varma ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Uusyrityskeskus® webinaari on osa SUK ry:n yritysyhteistyön kehittämishankkeen jalkautusta.

Webinaarin voit katsoa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n YouTube-kanavalta.

Patentti- ja rekisterihallituksen tietopalvelut yrityksesi tukena

Hyvä tuleva tai nykyinen yrittäjä: onhan yrityksesi aineeton omaisuus hallinnassasi? Oletko suojannut sinulle tärkeät nimet, tunnukset, tuotteet ja palvelut?

Tietopalvelujemme avulla saat parhaan mahdollisen tuen aineettoman omaisuuden suojaamiseksi.

Tutki nimivaihtoehtoja

Nimipalvelussa voit tutkia etukäteen, onko yritykselle pohtimasi nimi rekisteröitävissä. Panosta yrityksesi nimen valintaan. Tarkista, että mikään toinen yritys ei käytä samaa nimeä toiminimenä, tavaramerkkinä tai verkkotunnuksena. Hyvä nimi on iskevä, jää helposti mieleen, erottuu muista ja tukee myös yrityksesi liiketoimintaa.

Rekisteröi yritys kaupparekisteriin

Kaupparekisteri on julkinen rekisteri, johon merkitään yrityksiä koskevat tiedot.

Pääsääntöisesti kaikkien yritysten täytyy ilmoittautua kaupparekisteriin. Huomaa, että voit suojata yrityksesi nimen vain ilmoittamalla yrityksesi kaupparekisteriin.

Aputoiminimi on kätevä silloin, kun yritys toimii useilla eri toimialoilla. Aputoiminimi ei saa kuitenkaan kattaa yrityksen toimintaa kokonaisuudessaan.   Aputoiminimi helpottaa muun muassa markkinointia.

Suojaa tuotteet ja palvelut

Ideoita on helppo kopioida. Siksi kannattaa suojata oma osaaminen, liikeideat ja tuotekehityksen tulokset. Suojaamisen tapoja ovat muun muassa tavaramerkki, patentti, hyödyllisyysmalli ja mallioikeus.

Erotu tavaramerkillä

Tavaramerkin avulla yrityksen tuote erottuu toisten yritysten tuotteista. Yritys voi suojata omat tuotteensa ja palvelunsa hakemalla niille tavaramerkin. Tällöin mikään toinen yritys ei voi käyttää samaa merkkiä samanlaisen tavaran tai palvelun tunnuksena.

Ennen tavaramerkkihakemuksen jättämistä kannattaa tutkia, onko tavaramerkki vapaana. Voit myös etsiä toisten yritysten hakemia ja rekisteröimiä tavaramerkkejä.

Kannattaa huomata, että tavaramerkin tuoma yksinoikeus ja suoja-ala kohdistuu vain hakemuksessa lueteltuihin tavaroihin ja palveluihin. Sen takia tavara- tai palveluluokat on syytä suunnitella huolella. Vireille laitettua hakemusta ei voi enää muuttaa.

Keksinnöille patentti tai hyödyllisyysmalli

Tiesithän, että tekemäsi keksintö tai kehittämäsi tuote on omaisuuttasi ja se kannattaa suojata. Uusien teknisten ratkaisujen mahdollisia suojakeinoja ovat patentti ja hyödyllisyysmalli.

Tietoja haetuista ja myönnetyistä patenteista ja hyödyllisyysmalleista voi etsiä tietokannoista.

Mallioikeus teollisen muotoilun tuotteisiin

Mallioikeus antaa suojaa uuden tuotteen tai sen osan ulkomuodolle. Muotoilu suojataan rekisteröimällä malli, jolloin mallioikeuden hakija saa vahvistettua itselleen yksinoikeuden muotoilemiinsa tuotteisiin.

Mallitietokannasta saat tietoa jo rekisteröidyistä ja rekisteristä poistetuista malleista.

Yrityksen aineettoman omaisuuden hallinta pähkinänkuoressa

SuojaTarkoitusVoimassaolo
Yrityksen nimiSuojaa yrityksen nimen.Ikuinen, jos yritys on toiminnassa.
TavaramerkkiSuojaa tuotteen tai palvelun tunnuksen. Erottaa tuotteen tai palvelun muista yrityksistä.Ikuinen, uusiminen 10 vuoden välein.
PatenttiSuojaa uuden ja keksinnöllisen tuotteen, laitteen tai menetelmän.20 vuotta, tietyt tuotteet 25 vuotta.
HyödyllisyysmalliSuojaa yksinkertaisen laite- tai tuotekeksinnön.10 vuotta, uusiminen ensin 4, sitten 2 vuoden välein.
MallisuojaSuojaa tuotteen ulkomuodon.25 vuotta, uusiminen 5 vuoden välein.

 

Uusyrityskeskusverkoston merkitys kasvaa kriiseissä

Suomea ja eri organisaatioita koetellaan nyt tosissaan.

Tuhansien yritysten kassavirta pysähtyi välittömästi maaliskuun puolivälissä. Moni yrittäjä oli tuolloin koronakriisin alkuvaiheessa sumussa ja monen kysymyksen edessä. Yksinkö tässä minusta riippumattomassa kriisissä pitää pärjätä? Onko tarjolla vain lainaa, takauksia ja maksujen siirtämistä eteenpäin? On arvioitu, että kolme neljäsosaa yrityksistä on ongelmissa.

Yhteiskunta on kuitenkin osoittanut kykynsä ymmärtää yrittäjyyttä ja sen merkitystä paremmin kuin esimerkiksi 1990-luvun alun lamassa. Kaikki tehty ei ole täydellistä, mutta päätöksiä on syntynyt varsinkin kriisin shokkivaiheessa.

Julkisen ja yksityisen sektorin kohtalonyhteys voimistuu muutenkin. Hädän tullen huomataan, kuinka kumpaakin osapuolta tarvitaan. Tehdään ratkaisuja, jotka eivät normaalioloissa olisi tulleet kysymykseenkään. Esimerkiksi kunnat ymmärtävät nyt entistä paremmin, että niiden talous, ja näin itsenäisyys, on riippuvainen alueensa yrityksien pärjäämisestä.

Uusyrityskeskustoiminta onkin todella hieno esimerkki julkisen ja yksityisen yhteistyöstä. Sitä osaamista ja kokemusta on kriisissä tarvittu. Moni yritysneuvoja on käyttänyt nyt työpanostaan ongelmissa olevien yrityksien auttamiseen. Yrittäjille on kerrottu erilaisista suoran tuen muodoista, yrittäjän työttömyysturvasta tai muuten sparrattu yrittäjää poikkeustilanteesta selviämisessä.

Tiedämme senkin, että uusyritysperustanta ei ole loppunut vaan tulevaisuudenuskoisia yrittäjäksi aikovia löytyy myös.

Olen varma siitä, että tätä työtä osataan arvostaa myös toimintamme rahoittajien keskuudessa. Minulla on tuntuma, että yhä useampi yritys näkee nyt vahvemmin yhteiskuntavastuullisen roolinsa ja toisaalta kunnat tietävät yrityksien olevan keskeinen osa kuntien tulolähdettä.

1990-luvun laman jälkeen tehtiin yksinkertainen oivallus: uudet yritykset synnyttävät uusia työpaikkoja. Silloin valjastettiin Uusyrityskeskusverkosto avuksi hallituksen tavoitellessa 100 000 uutta yritystä ja 150 000-300 000 uutta työpaikkaa. Aivan samoin kuin Englannin kriisin aikaan, jolloin uusyritystoiminta perustettiin Britanniaan (Jobs & Society).

Tämä tilanne on taas edessä koronakriisin jälkeen. Koronavirus vaikuttaa rajusti talouteen ja yrityksiin. Meillä Uusyrityskeskusverkostona on tärkeä rooli kriisistä selviytymisessä, uutta kasvukykyistä Suomea rakennettaessa.

Yhteisellä agendalla eteenpäin

SUK ry:n jäsenyhteistyön ytimessä on verkoston toimijoiden halu edistää kestävän ja kannattavan yrittäjyyden syntymistä Suomeen.

Jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden verkottumiseen myös B2B-tasolla. Tästä oivana esimerkkinä toimii Mediatalo Keskisuomalaisen (Meks) ja verkkokauppaohjelmistoa tarjoavan MyCashflow´n yhteistyö, jonka koronapandemia polkaisi käyntiin lyhyellä varoitusajalla.

Yhteinen agenda

Koronakriisi on näkynyt kummankin yrityksen arjessa, kertovat niin Kim Qvick Mediatalo Keskisuomalaisesta kuin Pekka Juntunen MyCashflow´lta. Kivijalkakaupan asiakasvirtojen vähenemisen myötä uusia verkkokauppoja on perustettu ennätysmäärä. Toisaalta epävarmuus tulevasta on jarruttanut yritysten markkinointitoimenpiteitä ja toisaalta yritykset aktiivisesti etsivät uusia keinoja asiakkaiden tavoittamiseen.

Modernit verkkokauppa- ja mediaratkaisut sopivat toistensa pareiksi erinomaisesti.

”Yhteistyömme lähti käyntiin SUK ry:n toimiston vinkistä. He ohjasivat Kim Qvickin meidän puheillemme. Huomasimme Kimin kanssa heti, että meillä on yhteinen agenda: miten auttaa uusia yrittäjiä markkinoimaan itseään ja tuotteitaan”, kertoo Pekka Juntunen.

Monet yrittäjät ovat aiemmin toimineet vain perinteisten myyntikanavien kautta. Koronan vuoksi useat kivijalkamyymälät joutuivat nopeutetulla aikataululla laajentamaan toimintaansa verkkokaupan puolelle. Kokemusta verkossa toimimisesta ei välttämättä ole ollut juuri lainkaan, joten avun tarve on ollut suurta.

”Yhdistimme voimamme uusien verkkokauppiaiden tukemisessa. Etenimme nopeasti, sillä sekä MyCashflow´lla että meillä on kokemusta erikokoisten asiakkaiden kanssa työskentelystä ja löysimme helposti oikean otteen yhteistyölle. Muun muassa ilmainen materiaalituotanto oli kummankin mielestä etu, joka varmasti auttaisi verkkokaupan mainonnan aloittamisessa”, taustoittaa Kim Qvick.

Kampanjaetuna lisänäkyvyyttä uudelle verkkokaupalle

Yhteistyöllä pyritään tarjoamaan verkkokauppiaille paremmat mahdollisuudet pärjätä kireässä kilpailutilanteessa. MyCashflow´ssa verkkokaupan perustaminen käy helposti ja Mediatalo Keskisuomalaisen edut hyödyntämällä myös markkinointi hoituu ilman valtavia ponnisteluita.

Edut ovat voimassa 21.4.-15.6.2020 ja koskevat yli 500 euron arvoisia kampanjoita:
  1. Ilmainen bannerivalmistus kampanjan yhteydessä, kun kuva- ja tekstimateriaali tulevat asiakkaalta.
  2. Display-kampanjoille tuplamainosnäytöt.
  3. Remarketing-kampanjoille tuplamainosnäytöt.

Katso tarkemmat tiedot Mediatalo Keskisuomalaisen kampanjasivustolta.

Jäseneksi Uusyrityskeskusten verkostoon?

Koronapandemia muutti maailman nopeammin kuin kukaan osasi aavistaa. Kriisi ei kuitenkaan jatku ikuisesti. Nyt jos koskaan tarvitaan Uusyrityskeskusten palveluita, sillä kestävä yrittäjyys on yksi yhteiskunnan tukipilareista.

Verkostomme tukee yrittäjyyden tietojen, taitojen ja valmiuksien jakamista sekä luo ja vahvistaa toimintaedellytyksiä kannattavalle yrittäjyydelle.

Jäsenemme saavat mahdollisuuden hyödyntää Suomen Uusyrityskeskusten viestintäkanavia ja tapahtumia oman alansa palveluista, tarjoamista ja uutisista tiedottamiseen. Konkreettisten jäsenetujen lisäksi jäsenyhteisöt saavat mielikuvallista arvoa yrittäjyyttä edistävänä ja kannustavana organisaationa sekä yrittäjyyttä edistävien tekojen tekijänä.

Kannustamme jäseniämme myös keskinäiseen B2B-verkostoitumiseen. Tarjolla voi hyvinkin olla yhteistyömahdollisuuksia, jotka eivät muutoin nousisi esiin. Autamme SUK ry:n toimistolla mielellämme uusien kontaktien löytämisessä yhteisestä verkostostamme.