Kuka huolehtii yrittäjästä, jollei yrittäjä itse?

Väite, että yrittäjän, ja erityisesti pienyrittäjän, liiketoiminnan kannalta tärkein pääoma on yrittäjä itse, on paitsi klisee myös totta.

Yrittäjän vapauteen linkittyy valtava vastuu omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtimisesta. Vaikka hyvinvointi on positiivinen juttu, ei siitä huolehtiminen ole aina ollenkaan niin yksioikoisen mukavaa tai helppoa.

Mietitäänpä. Yrittäjän, kuten aivan jokaisen ihmisen, työhyvinvointi rakentuu terveellisestä ravitsemuksesta, riittävästä unesta, palautumista tukevasta arjen tasapainosta sekä haasteiden ja onnistumisen kokemusten sopivasta suhteesta. Karkeasti yksinkertaistaen pohja työelämän laadulle luodaan terveydestä ja toimintakyvystä. Terveelliset elintavat ja hyvä terveys ovat työkyvyn perusta. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää sekä fyysistä työtä paiskiville kuin aivotyöläisillekin. Mitä enemmän energiaa kuluu kunnosta huolehtimiseen, sitä enemmän saa vastineeksi virtaa arkeen. Paradoksaalista, mutta totta.

Hyvät valinnat tuppaavat kulkemaan käsikädessä. Riittävä ja hyvä uni hillitsee rasvan, suolan ja sokerin himoa. Terveelliset ruokailutottumukset lisäävät virkeyttä ja kannustavat aktiiviseen elämäntapaan. Lempeydellä ravitussa ja säännöllisesti liikkuvassa kropassa asuu virkeä mieli. Sitä tarvitaan, jotta kykenee tekemään oikeita päätöksiä niin elämässä yleensä kuin yritystoiminnassakin.

Vaali voimavarojasi

Työn autonomia eli vapaus päättää omista tekemisistään ja aikatauluistaan on yksi suurimpia yrittäjyyden etuja. Autonomialla on vahva yhteys muun muassa parempaan työn imuun. Työn imu on aidosti positiivinen tunne- ja motivaatiotila, joka parantaa elämänlaatua myös työn ulkopuolella.

Vapauden vastineeksi vaakakupin nurjalla puolella painavat esimerkiksi taloudellinen vastuu, työn epävarmuus, kiire ja työn sitovuus. Nämä kuormitustekijät on otettava huomioon yritystoiminnan pyörittämisessä ja mietittävä, mitä voimavaratekijöitä vaalimalla ja lisäämällä vaaka pysyy vähintäänkin tasapainossa.

Kun terveys ja toimintakyky ovat pohjana kunnossa, voi sen päälle latoa osaamista, jolla liiketoiminta pyörii. Osaamisesta ja ammattitaidosta on pidettävä aktiivisesti huolta, jotta sille on kysyntää jatkossakin. Keskeistä on muistaa, että yrittäjänkin voimavarat ovat vain yhden ihmisen voimavarat. Jokainen tarvitsee tukiverkon pärjätäkseen ja ennen kaikkea onnistuakseen. Opettele siis seuraava mantra huolella: verkostoidu, ulkoista, priorisoi ja delegoi.

Asenteella on oikeasti väliä

Se, että sinulla on osaamista, ei vielä itsessään ole avain auvoisaan yrittäjän arkeen. Ratkaisevaa on se, mitä itse ajattelet osaamisestasi ja kuinka keksit sitä hyödyntää. Jokaisella meistä on oma osaamispotentiaalimme, jonka täysimittainen hyödyntäminen vaatii oikeaa asennetta ja vahvaa motivaatiota.

Psykologinen pääoma on vahvasti yhteydessä työtyytyväisyyteen. Psykologinen pääoma rakentuu itseluottamuksesta, toiveikkuudesta, sitkeydestä ja optimismista. Syntymälahjana saatu perimä muodostaa raamit näille yksilön ominaisuuksille, ja pienehkö vaikutuksensa on myös olosuhteilla. Yksinkertaisen laskutoimituksen jälkeen jäljelle jää itse kullekin merkittävät vaikutusmahdollisuudet omiin arvoihinsa, asenteisiinsa ja ajatuksiinsa.

Voi olla jopa kivuliasta ymmärtää, että sillä sisäisellä puheella, jota itsellesi puhut, on järisyttävän suuret vaikutukset työtyytyväisyyteesi sekä laajemmin koko elämänlaatuusi – niin hyvässä kuin pahassa. Sisäinen puhe on kaiken lisäksi puhetta, jota kuulet päivittäin eniten. Kannattaa siis ajatella, miten kannattaa ajatella. Positiivinen asenne paitsi parantaa ongelmanratkaisukykyä myös lisää kykyä sopeutua muuttuvaan työelämään.

Hyvinvoiva yrittäjä tekee kannattavampaa yritystoimintaa, nauttii enemmän työarjesta ja elämästä yleensä sekä saa todennäköisemmin jäädä eläkkeelle terveenä. Hyvinvointi on iso juttu, joka syntyy useista pienistä valinnoista.

Yrittäjän hyvinvoinnin tärppilista

  • Tarkkaile työkykyäsi ja arvioi säännöllisesti, riittääkö se yritystoiminnan vaateisiin. Ota terveydestä huolehtimisen avuksesi työterveyshuolto sen tarjoamine palveluineen.
  • Muista säännöllinen ja terveellinen ruokailu sekä fyysisestä kunnostasi huolehtiminen.
  • Liiketoiminnan systemaattinen ja tavoitteellinen suunnittelu auttaa vähentämään kuormitusta. Panosta työn organisoitiin ja työsi reflektointiin. Laadi itsellesi suunnitelma siitä, kuinka ylläpidät osaamistasi ja varaudut tulevaisuuden tarpeisiin.
  • Tarkkaile ja säännöstele työn määrää ja työpäivien pituutta. Hetkellisiä kiirepiikkejä jaksaa, kun sitä seuraa suvantovaihe. Kiireestä ja stressistä on ehdittävä välillä palautua perusteellisesti.
  • Lisää ja vaali voimavaratekijöitäsi. Pohdi, mikä työssäsi on erityisen palkitsevaa ja mistä nautit kaikista eniten. Mieti sitten, kuinka voisit lisätä tätä tekemistä arkeesi.
  • Kuulostele itseäsi herkästi ja toimi ennakoivasti.
  • Jos jaksamisen kanssa on ongelmia, työtä kannattaa tehdä entistä suunnitelmallisemmin. Keskity vain yhteen asiaan kerrallaan ja muista tauottaa työntekoa entistä enemmän.
  • Yrittäjän lähipiiri on monesti erityisesti pienyrittäjän lähin ja tärkein tukiryhmä. Anna siis aikaa läheisillesi osoittaaksesi arvostuksesi heitä kohtaan.

Neljä tärkeää asiaa yrittäjän työkyvyn ylläpitämiseksi

Me Vervessä teemme töitä työkyvyn tukemiseksi ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme saavuttamaan pidempiä ja parempia työuria. Tässä blogitekstissä pohdimme sitä, miten yrittäjä voi ylläpitää työkykyään.

Työkyvyn kivijalka on sopiva työ

Kun työhön tarvittava osaaminen on kunnossa, työn kohde tuntuu itselle tärkeältä, työssä ei tarvitse toimia omien arvojen vastaisesti ja oma toimintakyky riittää työsuoritteiden tekemiseen, ollaan hyvässä tilanteessa.

”Yrittäjyys on 24/7 tekemistä, eikä vapaapäiviä ole. Loma on vain kaunis haave, siihen ei ole varaa eikä mahdollisuutta. Yrittäjän on oltava työssä päivittäin tai vähintään aina tavoitettavissa ja saatavilla.”

Tämän yleisen ajatuskulun haluamme haastaa. Yrittäjyys vaatii kovaa työtä ja venymistä, se on totta. Lomaan, vapaapäiviin, sopivaan työmäärään ja työstä irrottautumiseen on vaikea löytää aikaa ja keinoja. Näemme, että ajan ja keinojen löytyminen on kuitenkin pitkäjänteisen yrittäjyyden elinehto. Ilman lomaa ja työstä irrottautumista ollaan äkkiä tilanteessa, jossa ajatus ei luista, työ tökkii ja sen myötä bisneskin voi lähteä sakkaamaan. Työssä uupuminen ei kosketa pelkästään työntekijöitä, myös yrittäjät voivat uupua.

Palautumisen kolme peruselementtiä

Yrittäjästä ei ole työnantaja huolehtimassa, siksi on hyvä muistuttaa kolmesta palautumisen peruselementistä.

  1. Lepo: Jokainen tarvitsee lepoa ja latautumista. Lepoa tarvitaan sekä työpäivään, työviikkoon että työvuoteen. Päivittäinen lepo toteutuu työtä tauottamalla. Suunnittele ja organisoi työpäiväsi etukäteen ja varaa aikaa riittäville tauoille. Työpäivän mikrotauot ja pidemmät tauot ovat tärkeitä aivoille ja ajatuksen kirkkaudelle. Vapaapäivät ja lomat, lyhyetkin, mahdollistavat pidempikestoista lepoa sekä kahden alla mainitun toteuttamista.
  2. Irrottautuminen: On mahdotonta olla aina tavoitettavissa ja saatavilla ja samalla säilyttää työkykyisyytensä ja työhyvinvointinsa. Jokainen tarvitsee irrottautumista ja yrittäjän on huolehdittava omasta irrottautumisestaan aktiivisesti. Ota tietoisesti hetkiä, jolloin puhelin, sähköposti ja somekanavat ovat kiinni.
  3. Energia ja hyvät vastavoimat: Vapaa-ajan aktiviteettien kautta saatava vastavoima työlle on oleellista. Harrasta itselle tärkeitä asioita, vietä aikaa perheen kanssa, innostu ja inspiroidu myös muusta kuin työstä.

Näistä kolmesta muodostuvat elementit, jotka auttavat palautumaan työstä. Palautuminen on elinehto työkyvyn säilyttämiselle. Keinot ovat yksinkertaisia. Usein saa huomata, että yksinkertaiset asiat ovat yllättävän vaikeita toteuttaa. Mennyt kevät on ollut poikkeuksellista aikaa koronaepidemian takia. Juuri nyt onkin erityisen tärkeää keskittyä perusasioihin ja siihen, miten voi omaa työkykyään tukea ja ylläpitää.

Voimavarojen ehtyessä ihminen yleensä laiminlyö edellä mainittuja: kiireessä ja väsyneenä tinkii työn tauottamisesta ja vapaapäivistä, koska on tunne, että niiden järjestäminen omaan viikkoon on mahdotonta. Kiireessä ja väsyneenä tulee jätettyä vapaa-ajan harrastukset ja sosiaaliset suhteet vähälle, koska voimavarat halutaan käyttää työhön. Näin tulee kaventaneeksi palautumisen mahdollisuuksiaan ja kierre kohti työkyvyn heikentymistä on vaarassa käynnistyä.

Seuraavassa tällä kanavalla julkaistavassa blogitekstissä kerrommekin vinkkejä tilanteeseen, jossa työkyky on päässyt heikentymään ja tarvitaan korjaavia toimia.

Miten pieni yritys voi luoda vahvan brändin?

Väkevän ja haluttavan brändin luominen ei ole enää isojen yritysten yksinoikeus. Pienikin yritys pystyy oikeilla toimilla luomaan haluttavan brändin. Esimerkiksi Gold&Green onnistui tässä joitakin vuosia sitten erinomaisesti Nyhtökaura-tuotteellaan, samoin Kyrö Distillery Napue-ginillään.

Nimi on ensikosketus kuluttajaan

Brändin nimi on usein sen ensikosketus kuluttajaan. Nimi herättää automaattisesti kuulijassa mielikuvia tuotteesta tai palvelusta. Laimea ja täysin kuvaileva nimi antaa helposti valjun vaikutelman. Esimerkki erinomaisesti valitusta nimestä on oululaisen yrityksen nimi “Balmuir”, joka huokuu eksotiikkaa ja luksusta. Usein nimi onkin tärkeä palanen sitä, miten tuote tai palvelu halutaan positioida markkinoilla.

Nimeä valittaessa kannattaa miettiä, millaisia mielikuvia haluaa nimen luovan. Usein hyvät nimet ovat sellaisia, jotka epäsuorasti vihjaavat jotain tuotteen tai palvelun laadusta tai ominaisuudesta ilman, että kuitenkaan suoraan kuvailevat niitä. Esimerkkinä tällaisesta nimestä on vaikkapa Vainu (yritystietokanta ja -palvelu) tai Mayochup (majoneesin ja ketsupin sekoitus). Täysin kuvailevaa nimeä ei kannata valita. Se ei juurikaan herätä mielikuvia eikä sitä voi suojata tavaramerkillä. Kuvailevat nimet ovat sellaisia, jotka ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Niihin ei siis voi saada yksinoikeutta. Esimerkki tällaisesta nimestä olisi vaikka “Digimessut”.

Brändin mielikuvaan vaikuttaa nimen lisäksi sen visuaaliset elementit. Esimerkiksi kuljetusliike Kovasen KOVANEN-logo antaa hyvin erilaisen vaikutelman kuin saman yrityksen FIXUTAXI-logo. Ensimmäinen on minimalistinen ja sulavalinjainen antaen kalliin tai arvokkaan mielikuvan, kun jälkimmäinen on puolestaan helposti lähestyttävä ja leikkisä, antaen huomattavasti edullisemman mielikuvan.

Brändi vaikuttaa tuotteesta saatavaan hintaan

Vahvan brändin, olipa se pienen tai ison yrityksen brändi, etuna on se, että hyvin brändätyistä tuotteista saa usein huomattavasti korkeampaa hintaa. Korkeampi hinta ei toisaalta aina ole tae paremmuudesta. Useissa testeissä kuluttajat ovat esimerkiksi pitäneet enemmän halpojen pikaruokaketjujen kahveista kuin huomattavasti kalliimmista Starbucks-kahveista. Samoin halvan Casio-kellon sanotaan pysyvän paremmin ajassa kuin kallin Rolexin. Brändeillä voidaan siis olennaisesti vaikuttaa tuotteesta saatavaan hintaan.

Toki arvokaskin brändi voi tarkoituksella asemoitua halvaksi, kuten esimerkiksi Ruotsin kaksi arvokkainta brändiä Ikea ja H&M. Pienen yrityksen on kuitenkin haasteellista asemoitua halvaksi brändiksi, koska tällöin sen pitäisi pärjätä mm. logistiikassa, tuotantoketjuissa, volyymeissa ja muilla osa-alueilla, joilla hinta saadaan puristettua alemmaksi. Usein halvaksi asemoituminen vaatii myös merkittäviä markkinointipanostuksia. Näissä isoilla yrityksillä on merkittävä etu puolellaan.

Pienten yritysten brändit kiinnostavat kuluttajia

Pienen yrityksen kannalta hyvä uutinen on se, että vahva brändi ei ole riippuvainen yrityksen koosta. Pienelläkin yrityksellä voi olla vahva brändi ja usein tällainen yritys on otollinen ostokohde, kuten vaikkapa edellä mainitut Balmuir ja Gold&Green. Isot yritykset ovat myös huomanneet, että pienten yritysten brändit kiinnostavat usein kuluttajia enemmän. Niinpä esimerkiksi isot suomalaiset panimot ovat tuoneet viime vuosina markkinoille tuotteita, jotka ovat tarkoituksella tehty näyttämään pienten yritysten tuotteilta ja joissa ison tuottajan nimi on näkyvillä lähes niin pienellä kuin laki sen mahdollistaa.

Neljä vinkkiä pienelle yritykselle vahvan brändin rakentamiseen:

  1. Valitse nimi, joka on yhteensopiva toivotun brändikuvan kanssa. Usein hyvä valinta on ns. suggestiivinen eli vihjaileva nimi. Täysin kuvaileva nimi on huono.
  2. Varmista ennakkotutkimuksella, että nimi on rekisteröitävissä eikä loukkaa muiden oikeuksia. Nimen vaihtaminen jälkikäteen on aina kallista. Tällöin myös siihen asti käytetyt markkinointipanostukset menetetään.
  3. Käytä visuaalisia elementtejä vahvistamaan haluttua mielikuvaa. Usein kuluttaja tai ammattiostaja muistaa brändin visuaalisen ilmeen paremmin kuin sen nimen.
  4. Käytä pienuutta hyväksi brändin rakentamisessa. Harva jaksaa innostua globaalin jättiyrityksen uudesta tuoteinnovaatiosta. Toisin on, jos innovaatio tulee suomalaiselta pienyritykseltä.

Brändin rakentamisessa oleellinen palanen on tavaramerkkien rekisteröinti. Jos brändi on luotu vahvaksi ja tavaramerkit suojattu, on brändi vakaalla pohjalla ja siten esimerkiksi erinomainen ostokohde isommalle yritykselle.

Tavaramerkki.fi -sivuston ylläpitäjä Ipriq Oy on Suomen Uusyrityskeskukset ry:n virallinen yhteistyökumppani.

Tuotteistaminen helpottaa kaupankäyntiä

Yksinkertaisimmillaan tuotteistaminen voi tarkoittaa sitä, että paketoit palvelusi helposti ostettavaksi ja myytäväksi. Asiakkaan kannalta se voi tarkoittaa esimerkiksi useamman erillisen palvelun paketointia ja kiinteää hinnoittelua. Myyjä saavuttaa tuotteistamisen avulla usein parempaa katetta liiketoiminnalle, esimerkiksi tuotantoprosessin vakioimisen kautta.

Redlandin 5 vinkkiä palvelusi tuotteistamiseen:

  1. Paketoi palvelusi helposti ostettavaksi ja myytäväksi. Kerro asiakkaallesi palvelusi konkreettiset hyödyt.
  2. Luo palvelullesi vakioitu tuotantoprosessi, joka on helppo monistaa ja jota toistamalla säästät aikaa ja saat kulujasi pienemmiksi.
  3. Hinnoittele oikein ja kerro selkeästi mitä hintaan kuuluu.
  4. Markkinoi palveluasi. Kerro hienosta palvelustasi, muuten kukaan ei tiedä siitä! Ota käyttöön kaikki viestintäkanavasi, esimerkiksi sosiaalinen media, uutiskirje ja digimarkkinointi.
  5. Tee ostaminen helpoksi. Ellei palveluasi voi suoraan ostaa verkkokaupasta, niin panosta helppoon yhteydenottoon verkkosivuillasi.

Näin me sen teimme: Redlandin markkinointipaketit

Redland on kasvu- ja kehityskumppani, jolta saat kaikki markkinointi-, viestintä- ja digipalvelut hallitusti yhdestä osoitteesta. Ajatus markkinointipalvelujen paketoimisesta yrityksille lähti siitä, että tunnistimme yrittäjien markkinointitarpeiden koskevan useimmiten tiettyjä asioita. Nämä olivat visuaalisen ilmeen luominen tai kehittäminen, verkkosivuston rakentaminen, digimarkkinoinnin aloittaminen ja erilaisten videoiden tekeminen.

Muotoilimme markkinointipakettimme vastaamaan yritysten erilaisia kasvutarpeita ja toimimaan erityisesti keväällä 2020 vallitsevassa poikkeustilanteessa. Hinnoittelimme pakettimme niin, että niihin on mahdollista saada kehittämistukea, joita useiden kuntien ELY-keskukset tarjoavat esimerkiksi yrityspalvelusetelin muodossa.

”Rakensimme kysytyimmistä markkinointipalveluistamme kevyen markkinointiavun tarpeessa oleville yrityksille kohdennetun kampanjan, jossa tarjotaan viittä erilaista pakettia. Yrittäjän ei tarvitse itse tietää, mikä hänen yritykselleen toimii parhaiten, sillä käymme markkinoinnin kehittämistarpeet aina yhdessä läpi. Sen jälkeen valitsemme sopivimman ratkaisun valikoimastamme”, sanoo asiakkuusjohtaja Virpi Koskinen.

Tutustu markkinointipaketteihimme ja ota yhteyttä!