Osuuskunta – aliarvostettu yhteisyrittäjyyden muoto

Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa, mutta osuuskunta yritysmuotona tunnetaan huonosti. Tilanne on muuttumassa: Osuustoimintakeskus Pellervon TNS Kantarilla teettämä kysely osoittaa kasvavaa kiinnostusta yhteisyrittäjyyteen ja osuuskuntamuotoon. Noin joka viides suomalainen on kiinnostunut perustamaan yrityksen yhdessä jonkun muun kanssa. Luku on häkellyttävän korkea – kiinnostus on yhtä suurta kuin yksinyrittämiseen. Osuuskunta on merkittävin yhteisyrittäjyyden muoto ja sen perustaminen kiinnostaa 11:ä prosenttia suomalaisista. Kiintoisaa on, että naiset ja korkeasti koulutetut (AMK- ja yliopistotutkinto) sekä eteläsuomalaiset ovat muita kiinnostuneempia osuuskunnasta.

Mitkä syyt saavat kiinnostumaan osuuskunnasta yritysmuotona? Tärkeimmät ovat yrittämisen riskien vähentäminen, yhdessä tekeminen ja oppiminen, joustavuus sekä eettinen kestävyys ja arvopohja. Huolimatta siitä, että työttömyysturvasta on keskusteltu vilkkaasti osuuskuntayrittämisen yhteydessä, on asialla vähäinen merkitys osuuskuntakiinnostukseen. Tulos on yhdenmukainen sen kanssa, että palkansaajan tai yrittäjän työttömyysturva ei ole yritysmuotosidonnainen kysymys eikä siten liity suoraan osuuskuntaan yritysmuotona.

Voiko osuuskunnalla hallita riskiä ja epävarmuutta?

Osuuskunnan perustamisen motiivit voidaan jakaa kuuteen kohtaan, joita seuraavassa käydään läpi riskien ja epävarmuuden hallinnan näkökulmasta.

1. Osuuskunta markkinointikanavana

Osuuskunta on oivallinen tapa markkinoida jäsenten työtä, tuotteita ja palveluja. Asia hoidetaan yleensä siten, että osuuskunta hoitaa markkinoinnin ja myynnin jäsentensä puolesta. Yksittäinen jäsen säästää aikaa ja vaivaa, lisäksi markkinointitehtäviin voidaan valita osuuskunnan jäsenistä sellaiset, joilla on siihen paras osaaminen. Vähän suuremmassa osuuskunnassa voidaan asiaan palkata erillinen työntekijä. Yhteismarkkinoinnin ansiosta jäsen saa käyttöönsä laajemman asiakaskunnan kuin yksin. Taantuman tai markkinahäiriöiden sattuessa yhteismarkkinointi tasaa riskejä ja antaa jäsenelle mahdollisuuden suunnata toimintaa uudelleen. Pidemmälle kehittyneet osuuskunnat luovat yhteisiä brändejä ja laatujärjestelmiä, jotka voivat olla ratkaisevia markkinoinnin onnistumiselle.

2. Kustannussäästöt

Osuuskuntaa voidaan käyttää jäsenten yhteisiin hankintoihin, esimerkiksi raaka-aineiden, puolivalmisteiden tai palveluiden ostamiseen. Yhteishankintojen avulla saadaan paremmat ostoalennukset ja voidaan kiinnittää enemmän huomiota hankintojen laatuun.

3. Neuvotteluvoima

Jotkut osuuskunnat keskittävät yhteistyö- ja asiakasneuvottelut osuuskunnan hoidettaviksi. Esimerkiksi julkisen sektorin asiakkaat arvostavat sitä, että voi neuvotella yhden tahon kanssa verrattuna lukuisiin yksittäisiin tahoihin. Neuvotteluvoimaa voidaan käyttää myös parhaan markkinahinnan tai edullisten hankintojen saamiseksi.

4. Yhdessä oppiminen ja osaamisen kasvattaminen

Osuuskunta demokraattisena ja tasavertaisena yritysmuotona on hyvä tapa kehittää jäsenten osaamista. Yhteisöllinen toiminta tarjoaa mahdollisuuden kokemusten vaihtoon, kouluttautumiseen ja omaan työhön liittyvään vaikuttamiseen. Jäseniä rohkaistaan mukaan esimerkiksi hallitustyöskentelyyn. Omistavathan jäsenet osuuskunnan itse!

5. Tukipalvelujen tarjoaminen jäsenille

Yrittäjä joutuu järjestämään monenlaisia hallinnollisia ja tukipalveluja työnsä hoitamiseen. Osuuskunnassa nämä voidaan keskittää yhteen paikkaan ja yrittäjälle jää aikaa omaan tekemiseen. Tavallisia tukipalveluita ovat laskutus, kirjanpito sekä tietotekniset ja tilapalvelut.

6. Henkilöriskien hallinta

Mikään ei ole ikävämpää yrittäjälle kuin joutua jättämään asiakkaalle luvatut velvoitteet hoitamatta esimerkiksi sairauden tai tapaturman vuoksi. Osuuskunnassa yrittäjät voivat sopia varahenkilöjärjestelyistä, joilla häiriötön toiminta varmistetaan. Tästä hyötyvät sekä asiakkaat että yrittäjä itse.

Jokainen osuuskunta on omanlaisensa. Jäsenet päättävät, miten tiivis jäsenen ja osuuskunnan suhde on. Nämä asiat päätetään osuuskunnan säännöissä. Lisäksi suositeltavaa on aina tehdä jäsensopimus, jossa sovitaan tarkemmista pelisäännöistä jäsenten ja osuuskunnan kesken.

Osuuskunta pähkinänkuoressa

  • Rajatun vastuun yritysmuoto, jäsenet eivät vastuussa osuuskunnan sitoumuksista muulla kuin sijoittamallaan osuusmaksulla.
  • Ei minimipääomavaatimusta.
  • Osuuskunnan voi perustaa yksikin jäsen.
  • Hallitus pakollinen.
  • Kahdenkertainen kirjanpito.

Osuuskunnan perustamisen ohjeita:
Osuuskunnan perustajan opas (Osuustoimintakeskus Pellervo)
Att grunda ett andelslag (Pellervo Coop Center))
Yrittäminen osuuskunnassa (YouTube-video)
Osuuskunnan rekisteröinti (PRH)

 

Maailma muuttui – niin myös Yrittäjäkassan nimi

 

Aika lailla on maailma saatu sekaiseksi tämän kevään aikana. Olemme itse kukin joutuneet pohtiman arvojamme ja mikä meille on tärkeää. Moni yrittäjä on huomannut, että yritystoiminnan menestyminen ei ole vain hänestä itsestään kiinni, vaan ulkoisilla seikoilla on aivan valtava merkitys. Luovuus, uusiutumiskyky ja digitaalisuus ovat olleet keskeisiä edellytyksiä menestymiseen.

Tukimuotojen avulla on vältytty pahimmalta

Yrittäjät ovat tarvinneet myös apua ja neuvoja. Maan hallitus rustasi erilaisia yritystukia ja sosiaalietuuksia nopealla aikataululla, ja monen yrittäjän toimeentulo on saatu näillä pelastettua. Törmäsimme toki melkoiseen tukiviidakkoon, jota vielä heinäkuunkin alussa on säädetty, joten yrittäjien neuvontaorganisaatioilla on ollut tärkeä rooli tiedon välityksessä yrittäjille.

Yrittäjän Työttömyyskassassa odotimme valtavaa asiakasvirtaa ja elimme pelonsekaisissa tunnelmissa mahdollisista konkursseista. Tukimuotojen avulla pahimmalta on vältytty. Myöskään Yrittäjäkassaan ei ole tullut mittavia asiakasvirtoja, koska yrittäjille mahdollistui työmarkkinatuen saaminen ilman, että yritystoimintaa edellytetään lopetettavaksi. Tuen saaminen jatkuu vuoden loppuun, ja toivotaan että työmarkkinat palautuvat ennalleen, jotta yritystoiminnat kantavat siitä eteenpäin.

Työttömyysvakuutus on vakuutus itsensä varalle

Moni yrittäjä on samalla huomannut työttömyysvakuutuksen tärkeyden. Näin yllättävä episodi on osoittanut, että ensinnäkin olisi hyvä olla pientä puskuria, mutta toisaalta on hyvä varmistaa oma ja perheen toimeentulo yllättävässä tilanteessa. Työttömyysvakuutus on vakuutus itsensä varalle, kun moni yritystoimintaan liittyvä vakuutus on sidoksissa yritykseen.

Tekemämme tutkimuksen mukaan moni yrittäjä ajattelee, että kun kerran yrittäjäksi ryhtyy, niin silloin siirtyy omasta tahdostaan sosiaaliturvan ulkopuolelle ja on itse vastuussa omasta toimeentulostaan. Kuulemme myös edelleen, että ”yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa” -kommentteja. Viimeistään nyt on hyvä rimpuilla irti näistä pinttyneistä mielikuvista ja päivävastoin korostaa, että jos suinkin yritysidean poikasta mielessä pyörii, niin rohkeasti kokeilemaan. Vakuutuksilla varmistetaan, että jos homma ei onnistukaan, niin toimeentulo on turvattu. On tärkeää ainakin selvittää oma tilanteensa ja järjestelmien toimintatavat.

Yrittäjäkassassa on noin 30 000 jäsentä, joista 3 prosentille maksetaan ansiopäivärahaa kuukausittain. Koko kalenterivuoden aikana etuuksia maksetaan noin 2000 yrittäjälle.

Uusi nimi, uusi ilme, samat hyvät palvelut

Yrittäjäkassan nimi muuttui kesäkuun alussa. Olimme Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT, mutta muutoksen myötä Yrittäjän Työttömyyskassa. Viime vuoden vaihteessa toinen yrittäjäkassa AYT sulautui SYT:iin, ja nyt on saatu hyvin keskitettyä yrittäjäasiat yhteen kassaan. Samaan aikaan teemme 25-vuotta täytettyämme kevyttä ulkoasu-uudistusta, ja syyskuussa julkaisemme uudennäköiset kotisivut, esitteet ja muun materiaalin. Vaikka nimi ja verkko-osoite muuttuvat, niin varmistamme että vanhatkin toimivat edelleen.

Tervetuloa tutustumaan Yrittäjäkassan toimintaan, edelleenkin syt.fi -verkko-osoitteella.

Kolme vinkkiä työkyvyn heikentyessä

Kesäkuun blogitekstissämme listasimme neljä tärkeää asiaa yrittäjän työkyvyn ylläpitämiseksi. Sopiva työ ja palautuminen ovat yrittäjän työkyvyn ylläpidon keskiössä. Tavoitteena on, että voimavarojen ja työn välillä vallitsisi mahdollisimman vakaa tasapaino. Aina se ei ole mahdollista, vaan työkyky voi heikentyä äkillisesti tai pikkuhiljaa hiipien.

Työkyvyn keskiössä on sopiva työ ja näin ollen työkyvyn heikentyessä on tärkeää tarkastella, onko työ työkyvylle sopivaa. Asiaa voi selvittää seuraavien kolmen kohdan avulla.

1. Olisiko työ tuunattavissa?

Työkyky on aina suhteessa työhön, niin on myös työkyvyttömyys. Työkyvyttömyyttä voi aiheuttaa fyysisen tai psyykkisen toimintakyvyn lasku, osaamisen vanhentuminen tai puuttuminen tai esimerkiksi arvoristiriita omien arvojen ja työn kohteen välillä. Näistä tunnistetuimmat työkykyyn vaikuttavat asiat ovat ensiksi mainitut terveydentilaan ja toimintakyvyn laskuun liittyvät haasteet. On kuitenkin hyvä huomioida, ettei muuttunut terveydentila ole yksinomaan syypää työkyvyn haastetilanteissa. Yhtä hyvin kivenä kengässä voi olla esimerkiksi se, että oma osaaminen on jäänyt jälkeen työssä tarvittavasta.

Seuraaviin kysymyksiin vastaaminen auttaa juurisyiden tunnistamisessa:

  • Tunnistatko mikä työnkuvassa ja työkyvyssä osuvat kivuliaasti yhteen?
  • Voitko muokata työnkuvaasi tilanteellesi sopivammaksi, voitko delegoida tai ulkoistaa asioita, jotka eivät suju toimintakykysi kanssa yhteen?
  • Voitko päivittää tai hankkia kokonaan uutta osaamista, joka tukee työn sujumista?

Yrittäjälle mahdollisia tukiväyliä ei aina tunnisteta kovin hyvin. Aivan yksin ei yrittäjänkään tarvitse työkyvyn heikentyessä pärjätä, vaan apuja voi hakea esimerkiksi kuntoutuksen kautta.

2. Onnistuisiko ammatillinen kuntoutus?

Vakuutusyhtiö tai työeläkeyhtiö voi tukea yrittäjälle ammatillista kuntoutusta työkyvyn alentuessa. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on aina saada työkyky ja työnkuva kohtaamaan.

Jos sattuu työtapaturma tai liikennevahinko, puhutaan usein äkillisestä työkyvyn menetyksestä joko hetkellisesti tai pitempiaikaisesti. Vakuutukset ovat turvaamassa yrittäjää monella tavoin taloudellisesti, mutta myös menetetyn työkyvyn osalta. Jos jotain sattuu, ei välttämättä ole mahdollista palata samaan työnkuvaan yrittäjänä.

Sama tilanne voi tulla sairauden tai muun terveydentilan heikentymisen myötä, jolloin työeläkeyhtiö voi lähteä tukemaan ammatillista kuntoutusta.

Työnkuvaa omassa yrityksessä on muutettava vastaamaan paremmin muuttunutta tilannetta terveyden suhteen. Eteen voi tulla myös liiketoiminnan suunnan muutos, jotta yrittäjänä voi jatkaa olemassa olevalla työkyvyllä. Lisätietoja ammatillisesta kuntoutuksesta löydät oman työeläkeyhtiösi verkkosivuilta tai vakuutusyhtiösi verkkosivuilta.

3. Entä muiden kuntoutuspalveluiden hyödyntäminen?

Myös muut kuntoutuspalvelut kannattaa hyödyntää. KELAlla on monenlaisia sairausryhmäkohtaisia sopeutumisvalmennuskursseja, joiden tavoitteena on tukea elämää ja toimintakyvyn ylläpitoa muuttuneen terveydentilan kanssa. KELAn Kiila – palvelussa on yrittäjille tarkoitettuja kuntoutuksen muotoja. Kiilassa tarkastellaan työtä ja sen sujumista. Kaikista KELAn palveluista löytyy lisätietoa KELAn verkkosivuilta.

Tärkeintä on, ettet yrittäjänä jää työkykyhaasteiden kanssa yksin ja hyödynnät niitä keinoja, jotka käytettävissäsi on.