Anteeksi, mutta mihin unohtui yrityksille suunnattujen palveluiden kehittäminen?
Yrityksille suunnatuissa työllisyyttä edistävissä palveluissa on paljon kehitettävää, jotta ne palvelisivat yrityksiä parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyinen hallitus on kuitenkin unohtanut yrityspalveluiden kehittämisen. Millaisia palveluita yrityksille on saatavilla, ja miten niitä tulisi parantaa?
Esimerkkejä yrityksille suunnatuista palveluista ovat vaikkapa tarvittava apu työntekijöiden rekrytointiin, yt-tilanteisiin, yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen sekä erilaiset palvelut, jotka auttavat yrityksiä kansainvälistämään toimintaansa. Apua voi saada niin julkiselta kuin yksityiseltä palveluntuottajalta. Myös Uusyrityskeskukset ovat tässä yritysten apuna. Digialustoista keskeisessä roolissa olevan Työmarkkinatorin avulla yritys voi löytää jo nyt ohjausta ja apua ensihätään kelloon katsomatta.
Nykyinen maan hallitus on keskittynyt puheissaan nyt pääosin henkilöasiakkaiden palveluiden kehittämiseen ja unohtanut käytännössä täysin yrityspalveluiden kehittämisen. Etenkin palveluiden digitalisoinnissa on vieläkin toivomisen varaa. Tähän täytyy saada muutos, minkä eteen myös me Paltassa työskentelemme.
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut ovat olleet valitettavan vellovassa tilassa viime vuodet. Näin koronan kurittamina aikoina olisi ensisijaisen tärkeää löytää jo nyt olemassa olevia toimiviksi todettuja työkaluja ja verkostoja, jotta palvelut löytäisivät nopein kääntein tarvitsijansa. Myös yksityisen palveluntuottajan antama panos tulee käyttää hyödyksi yhä parempien yrityspalveluiden tuottamiseen. Pyörää tai jo keksittyjä palveluita ei tarvitse aina yrittää keksiä uudelleen. Yrityksillä on jo olemassa huomattavat määrät tarvittavaa osaamista.
Mihin suuntaan yrityspalveluita tulee kehittää?
Tulevaisuudessa myös yrityspalveluiden tulee olla vahvasti tiedolla johdettua. Tietoa kerätään vain kerran, se on yhdistettävissä eri lähteistä tekoälyn avulla, ja tiedon avulla luodaan uusia yhä parempia palveluita.
Sitä, mihin suuntaan yrityspalveluita kehitetään, ei ole mielestäni otettu riittävissä määrin huomioon kokonaispalvelurakenteen valmistelussa. Se kuitenkin tiedetään, että digitalisaatio ja yhden luukun periaate määrittelevät tulevia yrityspalveluiden palvelupolkuja enenevissä määrin. Juuri digitaalisten palveluiden johtamisessa ja organisoimisessa hallituksella on vielä valtava urakka edessään.
Hallitus linjasi elokuun budjettiriihen yhteydessä lisäävänsä käsipareja kasvokkain tapahtuvaan palveluun. Tietoa, ei ole, kuinka tämä tulee auttamaan yrityspalveluiden laatuun. Pahoin pelkään, että tämä ei tuo välitöntä vaikutusta palveluiden tasoon, sillä uuden asiakaspalvelijan osaamisen, verkostojen ja ”pelisilmän” kehittyminen vaatii vuosien harjaantumisen sekä laadukkaat tietojärjestelmät tuekseen.
Nyt onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa yhdenmukaiset ja laadukkaat yrityspalvelut kaikilla alueilla Suomessa. Maan hallitukselta tulisi saada pikaisesti suunnitelma yrityspalveluiden kehittämiseksi. Jotta palveluista tulee mahdollisimman toimivia niitä tarvitseville yrityksille, yritysten kannattaa osallistua aktiivisesti palveluiden kehittämiseen. Jokainen voi vaikuttaa olemalla esimerkiksi yhteydessä päättäjiin ja seuraamalla tulevia suunnitelmia. Toimiville yrityspalveluille on jatkossakin tarvetta.
Tuomas Ylitalo
Kirjoittaja on elinkeinopolitiikan asiantuntija Palta ry:ssä.
