« Takaisin

Armotonta menoa – uusia yrityksiä tarvitaan

Ollaan rehellisiä. Koronakriisi runtelee maatamme ja pitkällä aikavälillä kestävän työllisyysasteen tavoittelu on entistä haastavampaa. Moni yritys on vaikeuksissa ja kestoa emme voi ennakoida. Jokaisen yritysten palvelutehtävissä tai muuten rajapinnassa olevan pitää tämä tiedostaa.

Kokemus ja tutkimustieto osoittavat, että kun talouden epävarmuus lisääntyy, kiinnostus yrittäjyyteen kasvaa. Näin on tapahtunut muun muassa 1990-luvun lamassa ja 2000-luvun finanssikriisissä. Pakolla tai ei, mutta ahkerat ja osaavat ihmiset hakevat yrittäjyydestä ansaintamuotoa ja muutoksien myötä usein toteuttavat myös unelmiaan.

Vaikka terveyden ja talouden tilanne on tympeä, on kriisissä aina mahdollisuus.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa 2020 julkaisemassa Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2018? -julkaisussa todetaan, että uusien yritysten markkinoille tulo ja niiden kasvu heijastuvat positiivisesti työpaikkoihin.

Aluekehitystoimisto MDI:n tekemän selvityksen mukaan Uusyrityskeskus-neuvonnan kautta perustetut yritykset työllistävät perustamisvuonna noin 1,3 henkilötyövuotta. Viiden vuoden kuluttua henkilötyövuosien määrä on kaksikertaistunut eli yritykset työllistävät keskimäärin 2,6 henkilötyövuotta.

Nyt jos koskaan uusia yrittäjiä tarvitaan. Kirjoitin taannoin, että uusyrityskeskuksia 90-luvulla perustettaessa, kantavana ajatuksena oli se, että uudet yritykset luovat uusia työpaikkoja. Tämä on ajankohtainen tänäänkin. Kumpiakin tarvitaan, että Suomi selviää koronakriisistä.

Nyt on tärkeää, että kaikki keskeiset tahot ymmärtävät, että tähän työhön pitää panostaa.

Olemme eri yhteyksissä esittäneet keinoja, jossa vastata koronapandemian aiheuttaman epävarman taloustilanteen, lomautusten ja irtisanomisten myötä kasvavaan yrittäjyysneuvonnan kysyntään nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Valtio, kunnat ja elinkeinoelämä voivat yhdessä toimia kestävän yrittäjyyden edistämiseksi koko Suomessa parantamalla yrittäjän neuvontapalvelujen löydettävyyttä, saatavuutta ja laatua osana yrityspalveluja ja elinvoimatyötä.

Nykyaikana pitää myös vahvistaa digitaalisten palvelukanavien löydettävyyttä ja käyttöä alkavan yrittäjän ja yritystoiminnan alkuvaiheen neuvonnassa.