Yrittäjyyskulttuurin vallankumous on täällä

Kohta se on taas täällä: parin viikon päästä maan valtaa valtava startup-hypetys, kun saamme todistaa kasvuyrittäjien ja pääomasijoittajien vuosittaista invaasiota Helsingissä.

Kyse on tietysti mahtavat mittasuhteet saaneesta Slush-tapahtumasta. Siellä toteutetaan yrittäjyysvallankumousta, jossa suomalaisille perinteinen ”pidetään kynttilää vakan alla” -yrittäjyyskulttuuri muuttuu yön yli hurmoshenkiseksi ja taivaita tavoittelevaksi kansanliikkeeksi.

”Slush-kuplan” ulkopuolelta katsottuna tämä uuden sukupolven itsetietoisuus ja -varmuus saattaa aiheuttaa paitsi innostusta, niin myös hämmennystä. Pitkän linjan yrittäjäkonkarit ovat tottuneet siihen, että ”teot puhukoon puolestaan”. Ei ihme, jos startup-sukupolven julistuksellisuus voi tuntua joskus hieman vieraalta. Yksi senioriyrittäjä ihmettelikin: ”Ennen yrittäjäksi ryhdyttiin, kun osattiin jotain konkreettista. Nyt ryhdytään ensin yrittäjäksi ja pohditaan sitten mitä tehtäisiin”.

Tätä yrittäjän kommenttia voidaan tulkita ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin yrittäjyys on monille entistä varteenotettavampi uravaihtoehto ja yhä useammalle jopa ensisijainen, tavoiteltavin määränpää. Toiseksi, digitalisoituvassa maailmassa osaaminen on usein jotain ihan muuta kuin aikaisemmin, eikä sitä välttämättä ole aina kovin helppo tunnistaa.

Niin tai näin, yrittäjyysilmapiirin kohentuminen lämmittää varmasti jokaisen mieltä. Suomi tarvitsee erilaisia yrittäjiä – niin kasvuhakuisia startuppeja, itsensä työllistäjiä kuin perinteisempiä pk-yrityksiäkin. Kaikki tekevät omalla tavallaan tärkeää työtä yhteiskunnan rakentamisessa ja kehittämisessä.

Yrittäjyyden edistämisessä riittää silti tehtävää. Ainakaan vielä yrittäjät eivät ole syrjäyttäneet palomiehiä, poliiseja, lääkäreitä tai lentoemäntiä lasten toiveammattien listoilla. Ehkäpä uuden sukupolven yrittäjäperheissä tämäkin muuttuu ja lasten toivelistoilta löytyy software designerin ja pelikehittäjien joukosta myös yrittäjiä!