Starttiraha on tärkeä tuki, mutta ei myy yhtään tuotetta

Hallitus esittää, että valtio käyttää jatkossakin työttömyysetuuksiin osoitettuja määrärahoja alkavien yrittäjien starttirahaa varten. Käytäntöä jatketaan Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan vuoden 2020 loppuun saakka, jolloin maakuntauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan.

Starttiraha on työllistämistukena ehdottoman tehokas, sillä sen avulla todella työllistetään yrittäjäksi aikova. Hyvässä tapauksessa starttirahan saanut yrittäjä työllistää jossain vaiheessa myös muita. Tämän vuoksi on hieno asia, että starttirahan saatavuus halutaan turvata myös tulevina vuosina.

Uusyrityskeskukset neuvovat monilla alueilla starttirahan hakijoita ja antavat starttirahalausuntoja paikalliselle TE-toimistolle starttirahan myöntämistä varten. Yksi yleisimmistä kysymyksistä yritysneuvojillemme onkin ”Voiko tällä idealla saada starttirahaa?”. Starttirahalausuntojen antaminen on neuvontaprosessissamme kuitenkin vain jäävuoren huippu. Oleellista ei ole se, voiko yrittäjäksi aikovan yritysidealla saada starttirahaa. Paljon tärkeämpää on selvittää, voiko yritysideasta kehittää toimivan liikeidean, jolla ansaita elantonsa sen jälkeen, kun starttiraha on syöty.

Tämän vuoden alusta lähtien työtön työnhakija on voinut valita, hakeeko yrittäjyyden neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta starttirahaa vai työttömyysetuutta. Uudistus on otettu vastaan eri tavoin eri alueilla. Joidenkin alueiden uusyrityskeskuksissa asiakkaat ovat kokeilleet yrittäjyyttä ahkerasti työttömyysetuudella, kun taas toisilla alueilla uudistuksella ei ole ollut juurikaan vaikutusta.

Kaiken kaikkiaan on tietysti hyvä, että yrittäjyyteen halutaan kannustaa. Tässäkin kohtaa on kuitenkin hyvä pohtia, miten yritystoiminnan saisi alusta alkaen toimimaan niin, että sitä voisi jatkaa menestyksekkäästi myös ensimmäisten neljän kuukauden tai starttirahakauden jälkeen.

Olen ylpeä Suomesta, jossa alkavan yrittäjän toimeentuloa tuetaan starttirahan avulla. Harva yritys alkaa tehdä tiliä ensi hetkistä lähtien, joten starttiraha on aivan olennainen apu yrittäjän elämiseen yritystoiminnan vakiinnuttamisvaiheessa. Yritystä perustettaessa on kuitenkin katsottava starttirahaa pidemmälle. Starttiraha pitää leivän pöydässä hetken aikaa, mutta se ei myy yhtään tuotetta. Uusyrityskeskukset auttavat maksutta selvittämään esimerkiksi sen, onko tuotteelle tai palvelulle riittävät markkinat ja miten liiketoiminnasta saadaan kannattavaa. Kun liiketoiminta suunnitellaan alusta lähtien kannattavaksi, saadaan myös yhteiskunnallisesti paras vastine starttirahalle!

Ilman kipinää ei ole yrittäjää

Ilman kipinää ei ole yrittäjää

Jostakin ihmisestä saatetaan sanoa, että hän on syntynyt yrittäjäksi. Usein kyseessä on varsin menestynyt yrittäjä, jonka bisnes näyttää kukoistavan. Joku toinen taas on voinut nähdä sopivan tilaisuuden tai keksinyt hyvän idean ja syttynyt sitä kautta yrittäjyyteen.

Yritysidean voi löytää työstä tai harrastuksesta. Idea voi perustua omaan osaamiseen, kokemukseen, koulutukseen tai vaikka hyviin kontakteihin. Ideoita ja mahdollisuuksia on maailma täynnä.

Yrittäjällä on usein itsellään sellaista osaamista tai ammattitaitoa, johon idean voi onnistuneesti yhdistää. Yrityksen pyörittämiseen sen sijaan tarvitaan yrittäjätaitoja eli taitoa hoitaa taloutta, markkinoida, johtaa sekä hoitaa palvelua tai tuotantoa.

Ammattitaitoa ja yrittäjätaitoja voi aina ostaa ja niin on usein syytä tehdäkin. Yrittäjä ei voi välttämättä hallita kaikkea itse. Minäkin voisin perustaa vaikka lääkäriaseman, vaikken ole lääkäri. Hankkisin vain lääkäripalvelut ammattilaisilta ja pyörittäisin yritystä, jos olisin keksinyt liikeideaan jotain ainutlaatuista.

Mahdollisuuksia siis on, ammattitaitoa voi kerryttää ja osaamista ostaa. Voiko yrittäjäksi siis ryhtyä kuka vaan? Periaatteessa voi, mutta ei kannata, ellei ole taskussa sitä kaikkein merkittävintä työkalua – kipinää. Kaiken muun voi yrittäjä hankkia itselleen, mutta kipinää ei myydä missään eikä sitä voi opetella. Kipinä yrittäjyyteen joko on tai sitten sitä ei ole.

Monelle kipinä tulee yrittäjän vapaudesta. Saa olla itsensä pomo. Yrittäjänä voi toteuttaa unelmiaan ja vaikuttaa elämänsä sisältöön ja ehkä jossain määrin myös ympäröivään maailmaan. Yrittäjä päättää itse menemisistään ja tulemisistaan. Yrittäjänä on hyvä mahdollisuus ansaita paremmin kuin tavallisessa palkkatyössä. Mikään ei kuitenkaan tule itsestään ja siksi yrittämiseen täytyy tuntea aitoa paloa. Pakosta yrittäminen ei onnistu.

Kipinä on myös uskomista itseensä ja omaan ideaan. Se auttaa yrittäjää vakuuttamaan asiakkaansa ja myymään tuotettaan. Kipinä ajaa yrittäjää kehittämään itseään ja yritystään. Se myös kantaa yrittäjän niiden hetkien yli, kun työmäärä ja vastuut painavat. Kipinä on yrittäjyyden liikkeellepaneva voima!

Yksi syntyy, toinen syttyy yrittäjäksi – kipinöikö sinulla?

Jos sinulla on kipinä ja yrityksen perustaminen on ajankohtaista, lähin uusyrityskeskus auttaa sinua maksutta saamaan parhaan mahdollisen alun yritystoiminnallesi. Lue yrittäjätarinoistamme ja katso videoilta, miten uusyrityskeskusten kautta aloittaneet yrittäjät ovat päätyneet perustamaan yrityksensä!

Yhteiskunnan on opittava yrittämään

Monissa organisaatioissa peräänkuulutetaan jälleen yrittäjähenkeä. Se ei kuitenkaan synny itsestään eikä sillä, että johto kehittää yrittäjämäisen strategian. Pienessä yrityksessä kaikki tietävät, miksi yritys on olemassa ja ketkä ovat maksavia asiakkaita. Kasvuvaiheessa yrittäjän tilalle tulevat helposti hallintomiehet ja yrittäjyyttä tärkeämmäksi nousevat rakenteet ja hallinnon pyörittäminen.

Vasta sitten, kun jokainen työntekijä – oli kyseessä sitten julkinen tai yksityinen organisaatio – osaa vastata pariin oleelliseen kysymykseen, voidaan löytää yrittäjähenkeä organisaatioissa. Näitä kysymyksiä ovat seuraavat kaksi: ketkä ovat minun asiakkaitani ja mitä minun on tehtävä asiakkaiden toiveiden täyttämiseksi. Itse asiassa kaikkien olisi opittava ajattelemaan, että minulla on tässä ”pieni bisnes pyöritettävänä”.

Yrittäjämäinen toimintatapa edellyttää myös toimintavapautta. Työntekijöihin pitää luottaa ja antaa heidän tehdä sitä työtä, jota varten heidät on organisaatioon palkattu. Pienissä yrityksissä tässä on onnistuttu. Työntekijät pitävät työoloja erityisen hyvinä. Työnantajan ja työntekijän väliset suhteet ovat yleensä avoimet ja luottamukselliset mitä pienemmästä yrityksestä on kyse. Työntekijät kokevat yleensä myös omat vaikutusmahdollisuutensa työpaikan toiminnan kehittämiseen ja töiden jakoon hyviksi.

Monissa organisaatioissa on tässä asiassa paljon opittavaa yrittäjiltä.

Kaikista ei voi tehdä yrittäjiä

Tiedätkö sen ystävän tai sukulaisen, joka ei aina sano sitä, mitä haluat kuulla, vaan sen, mitä mieltä hän oikeasti on? Hän ei tahdo vain miellyttää sinua, vaan tahtoo sinulle parasta. Hän on täysin rehellinen, koska toivoo, että vältyt turhilta pettymyksiltä tai harha-askelilta.

Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja on juuri tämä totuuden torvi alkavalle yrittäjälle tai yrittäjyyttä suunnittelevalle. Hän kuuntelee yritysidean ja arvioi, voidaanko siitä kehittää kannattava liikeidea. Hän myös arvioi, onko yrittäjäksi aikovalla tarvittavat yrittäjävalmiudet.

Jos yritysidea ei sellaisenaan ole riittävä, sitä voidaan uusyrityskeskuksen asiantuntijaverkoston avulla jalostaa. Myös yrittäjävalmiuksia voi kehittää jossain määrin. Joskus tulee kuitenkin tilanteita, joissa yritysneuvojan on pakko todeta, että neuvontaan tulleen asiakkaan ei kannata ryhtyä yrittäjäksi. Yritysideasta ei yksinkertaisesti saa kehitettyä kyseisellä alueella toimivaa liikeideaa, tai asiakkaalla ei ole riittäviä valmiuksia yrittäjäksi ryhtymiseen.

Uusyrityskeskusten neuvonnalla on laatukriteerit, jotka edellyttävät, että uusyrityskeskusten kautta syntyneet yritykset ovat kannattavia (90 % yrityksistä on toiminnassa ensimmäisten kahden vuoden jälkeen).  Yrittäjäksi aikova saa yritysneuvojan lisäksi uusyrityskeskuksesta tarvittaessa avukseen ja sparraajakseen joukon asiantuntijoita.

Yritysneuvojat haluavat puhua suoraan. Rehellinen kannattavuuden arviointi perustuu uusyrityskeskusten toiminnan eettisyyteen. Asiakasta ei voi kannustaa yrittäjyyteen, jos menestymiselle ei vaikuta olevan edellytyksiä. Kannattamattoman yrityksen perustaminen on nimittäin yrittäjäksi aikovalle liian suuri henkilökohtainen riski. Yrittäjä voi hävitä omat ja muiden rahat ja kokea aika suuren henkisen kriisin, jos yritys kaatuu.

Suomi tarvitsee lisää työtä ja sitä voidaan synnyttää yrittäjyyden kautta. Kannattamattomilla yrityksillä emme kuitenkaan tee mitään. Yrittäjyys on hieno laji ja hyvä mahdollisuus, mutta sillä ei valitettavasti voida ratkaista ihan jokaisen työtä tarvitsevan ongelmaa.

Yrittäjyyden uusi sukupolvi

Miten lapsista ja nuorista kasvaa vastuullisia ja yritteliäitä aikuisia? Pystyvätkö nykypäivän nuoret aikuisina hankkimaan toimeentulonsa omalla työllään? Miten nuoret ylipäätään oppivat työelämän pelisääntöjä? Kesätyöpaikat on jo tältä kesältä jaettu ja moni nuori on jäänyt ilman kaivattuja kesätöitä. Vanhemmat ja työnantajat ovat aiheellisesti huolissaan siitä, miten lapset aikanaan työelämässä pärjäävät, jos he eivät saa kesätyö- tai harjoittelupaikan tuomaa arvokasta kokemusta. Myös se ensimmäinen merkintä nuoren ansioluettelossa on tärkeä tulevaisuuden kannalta.

Kaupunkikeskuksissa vähemmän tunnettu 4H-järjestö on ryhtynyt ponnekkaasti parantamaan nuorten työelämävalmiuksia. Työelämän valmennuksessa nuoret tutustutetaan työnhakuun, työelämän sääntöihin sekä ihmissuhde- ja asiakaspalvelutaitoihin. Kurssipäivän aikana paikallinen yrittäjä ja joku muu nuoria työllistävä taho kertoo työnantajien odotuksista. Kerhotoiminnan lisäksi 4H-järjestö työllistää ja luo yrittäjävalmiuksia.

Yrittäjyyskasvatukseen on viime aikoina alettu panostaa kiitettävästi muutenkin. On ilo seurata muun muassa Pikkuyrittäjien, Nuori Yrittäjyys ry:n ja YES-verkoston toimintaa. Tulokset ovat merkittäviä ja edistävät pitkäjänteisesti lasten ja nuorten työelämävalmiuksia sekä yrittäjyyttä. Reilu kymmen vuotta sitten (2003–2004) vain pari prosenttia 18–24–vuotiaista nuorista mietti yrityksen perustamista. Nyt vastaava luku on jo 20 prosenttia!

Jotakin positiivista muutosta lienee jo havaittavissa myös ajattelutavoissa. Ainakin Rovion Peter Vesterbacka on sitä mieltä (Iltalehti 4.6.2016), että uusi Slush-sukupolvi uskoo omaan tekemiseensä ja menestymiseensä aivan eri tavalla kuin edeltävät sukupolvet. Hän puhuu yrittäjyyden uusista patriklaineista, jotka ovat tajunneet, että voivat voittaa ja olla maailman parhaita.

Juuri tällaista voittaja-asennetta meillä kaivataankin. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa nuoria, joilla on rohkeutta, osaamista ja halua tehdä työtä toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Ja meidän vanhempien sukupolvien velvollisuutena on tukea heitä sitä kohti!

Kuka hullu riskejä ottaa

Me suomalaiset emme ole erityisen hyviä ottamaan riskejä. On kuitenkin tilanteita, joissa jonkinasteinen riskin ottaminen on välttämätöntä, jos aikoo jotakin saavuttaa. Yrityksen perustaminen on hyvä esimerkki tällaisesta tilanteesta.

Emme ole myöskään aina kovin hyviä vastaanottamaan neuvoja. Suomalaisessa kulttuurissa omillaan pärjäämistä pidetään arvossaan – toisinaan vähän turhankin paljon. Kuitenkin juuri neuvojen vastaanottaminen on usein paras tapa pienentää riskejä.
Suomen 31 uusyrityskeskusta tekevät jatkuvasti maksutonta riskien arviointia. Uusyrityskeskusten yritysneuvojat ja asiantuntijat arvioivat aina tapauskohtaisesti asiakkaiden yrittäjävalmiuksia ja liikeidean kannattavuutta. Asiantuntijaverkosto koostuu lukuisista yrittäjistä ja liiketoimintaosaajista.

Työ tehdään huolella, sillä uusyrityskeskusten neuvonta on ISO 9001/2008 laatuserfioitu. Laatukriteerit edellyttävät, että kahden vuoden kuluttua yli 90 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia uusyrityskeskusten kautta toimintansa aloittaneista yrityksistä toimii edelleen.

Yritykset eivät aina menesty eikä yrityksen kaatuminen ole välttämättä ennakoitavissa tai estettävissä. Menetetyn pelin jälkeen voi taputtaa kaveria selkään ja todeta, että yrittänyttä ei laiteta. Se ei kuitenkaan rahatonta lohduta, jos yrityksen kaatuessa on mennyt investointeja hukkaan tai yrittäjälle on jäänyt velkaa. Kaikki, mikä on tehtävissä riskien minimoimiseksi ennen yrityksen perustamista, kannattaa todella tehdä.

Yrityksen perustamista voisi verrata talon rakentamiseen. Kun perustukset valetaan huolella, pysyy talo todennäköisesti pystyssä ajan saatossa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Rakennusvaiheessa on hyvä muistaa, että urakasta ei tarvitse selviytyä yksin!

 

Teksti on julkaistu alun perin Suomen Yrittäjien blogissa. Kirjoitus on osa ”Energiaa yrittäjille”-blogisarjaa, jonka kirjoittajina toimivat Suomen suurimman yrittäjäristeilyn puhujat ja kumppanit. Lue lisää www.yrittajaristeily.fi.

Yrittäjyys on 2010-luvun työelämän vapautusliike

Palkkatyö ei ole enää yhtä turvallinen valinta kuin ennen. Ero yrittäjyyteen ja yritystoiminnan riskeihin on kaventunut. Työurat ovat muuttuneet suoraviivaisista monipolvisiksi ja vaihteleviksi. Niihin voi kuulua useita erilaisia työsuhteita, yrittäjyysjaksoja ja vuorotteluvapaita.

Kun viime vuosisadalla mentiin töihin, tehtiin usein elämänmittainen valinta. Nyt työn tekemisessä tärkeintä ovat tulokset ja oma osaaminen, ei enää välttämättä sitoutuminen työnantajaan. Ammatti- ja työnantajauskol­lisuuden ovat korvanneet vaihtuvat työsuhteet ja yrittäjämäinen toiminta.

Yrittäjyys mahdollistaa itselle mieluisten valintojen tekemisen. Aikojen alussa yrittäjyys on ollut ainoa mahdollinen ”työsuhde”. Sitä ei ole tarvinnut keksiä. Tänään yrittäjyys on monelle mielekkäin tapa tehdä työtä ja kokonainen elämäntapa, josta olisi vaikea luopua. Palkkatyö vaihdetaan yhä useammin yrittäjyydeksi eikä se suinkaan ole mikään työllistymisen pakkovaihtoehto.

Keski-ikäinen mies ei ole enää tavallisin yrittäjätyyppi. Vakavasti otettavan yritystoiminnan voi aloittaa yhä nuorempana mutta myös yhä vanhempana, palkkatyön jälkeen. Korkeasti koulutetut nuoret naiset ovat vastoin kaikkea aikaisempaa kokemusta nousseet merkittäväksi yrittäjäryhmäksi.

Nuorten yrittäjien tapa toimia ei seuraa totuttuja normeja. Yritysmuodot monipuolistuvat, kun toiminta aloitetaan osakasyrittäjänä, sarjayrittäjänä, osuuskunnan jäsenenä, sivutoimisena tai väliaikaisena yrittäjänä. Yrittäjyys voi alkaa opiskelun ohessa tai työpaikan menettämisen tai asuinpaikan muuttumisen seurauksena.
Perusyrittäjää ei enää ole. Yrittäjäksi ryhtyvän tavoitteena ei välttämättä ole elinikäinen ura, vaan ehkä parempi elämänlaatu, johon kuuluu perheen ja ihmissuhteiden sekä terveyden ja elämänhallinnan tasapainon säilyttäminen. Yrittäjyys monimuotoistuu ja moniarvoistuu nopeasti. Uudet alat, tavat ja arvot nousevat, yrittäjyyden ilo ja intohimo korostuvat. Halu hyödyntää omia voimavaroja ihmisenä ja yrittäjänä kasvaa.
Yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden tavoitella kansainvälistä unelmaa. Osa suomalaisista nuorista yrityksistä syntyy kansainvälisiksi. Jos yrittäjän rohkeus, osaaminen ja kyvyt riittävät, teknologia mahdollistaa alusta asti kansainvälisen liiketoiminnan.

”Yritystoiminta on yhä vähemmän sidottu aikaan ja paikkaan. Yrittäminen sovittautuu elämänrytmiin, ja työn sirpaleisuus sekä pyrkimys itsenäisempään työn järjestämiseen ovat ainoa nähtävissä oleva lähivuosien kehityssuunta”, kirjoittaa tulevaisuustutkija Ilkka Halava EVA:n raportissa ”Kuluttajakansalaiset tulevat”.

Yrittäjyys on pysäyttämätön ilmiö, jonka voima ei ole ylivertaisessa liikeideassa vaan rohkeudessa toteuttaa se. Yrittäjä uskaltaa. Yrittäjyys on yhteiskunnan elinehto ja liikkeelle paneva voima. Se tarjoaa mahdollisuuden elää hyvän, haastavan ja onnellisen työelämän.

Yrittäjyys on työelämän todellinen vapautusliike.