« Takaisin

Kassa on kuningas

Niinhän sitä sanotaan: ”cash is king” – kassa on kuningas. Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että yritykselle kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että kassassa, eli tyypillisesti pankkitilillä, on rahaa. Jos rahaa ei ole riittävästi, yritys menee konkurssiin.

Kirjanpidon asema kassan määrittäjänä

Yrittäjät tuijottavat yleensä tuloslaskelmaa, kun arvioivat kuinka yrityksellä menee taloudellisesti. Tuloslaskelma kertoo, kuinka paljon yrityksellä on myyntiä ja kuluja, ja paljonko niiden erotuksena kertyy voittoa tai tappiota. Tuloslaskelmassa on se paha vika, että se ei kerro yhtään siitä, onko yrityksellä rahaa. Tuloslaskelmassa myynti on kirjattu myynniksi silloin, kun tuote tai palvelu on toimitettu asiakkaalle. Yrityksen pankkitilillä myyntituotto näkyy kuitenkin yleensä viiveellä. Muistan ikuisesti, kun eräs kuljetusyrittäjä kertoi karua esimerkkiään siitä, kuinka heidän iso asiakkaansa ilmoitti kirjeellä, että jatkossa he maksavat laskut aikaisemman 30 päivän sijasta 90 päivän maksuajalla!? Se on pitkä aika yrittäjän odottaa saamisiaan.

Mutta rahan määrä kyllä löytyy kirjanpidosta, nimittäin taseesta. Siksi yrittäjän tulee oppia lukemaan tuloslaskelman ohella myös tasetta. Tasehan kertoo siitä, millaista omaisuutta yrityksellä on. Tuo omaisuus voidaan jakaa käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuuteen. Ja siellä rahoitusomaisuuden lohkossa näkyvät sekä rahan että myyntisaamisten määrä. Saamiset ovat sitä rahaa, jonka edestä on jo laskutettu, mutta jota asiakas ei ole vielä maksanut. Tätä taseen omaisuuspuolta kutsutaan vastaavaksi. Taseen toinen puoli, eli vastattavaa kertoo puolestaan sen, kenen rahoilla tuo omaisuus on maksettu: omalla vai vieraalla pääomalla.

Budjetti rahan riittävyyden varmistajana

Olen aina hämmästellyt sitä, että budjettina esitellään useimmiten vain budjetoitu tuloslaskelma. Höh, eihän siitä näy paljonko yrityksellä on rahaa, saamisia, kalustoa, varastoa tai muuta omaisuutta. Eikä siitä näy oman pääoman, mahdollisen osingonjakokyvyn eikä lyhyt- tai pitkäaikaisten velkojen määrää. Nämä asiat näkyvät taseesta. Eivätkö nämä muka ole suunnittelemisen arvoisia?

Opetelkaa hyvät yrittäjät, ja yrittäjiä avustavat kirjanpitäjät, lukemaan ja budjetoimaan tuloslaskelman ohella aina myös tase! Samalla, kun budjetoimme taseen, meidän on pakko ottaa kantaa mm. siihen, kuinka nopeasti myynti kerryttää rahaa, millä aikataululla aiomme itse maksaa laskumme ja millaisia investointeja aiomme tehdä. Niin, eivät ne investoinnitkaan näy tuloslaskelmassa, mutta niihin voi kulua huima määrä rahaa.

Yritystalous, tuloslaskelman ja taseen hahmottaminen sekä niihin kuuluvien asioiden simulointi on hyvin kiehtovaa. Mitäpä jos tekisimme tuollaisen investoinnin, tai onnistuisimme hiukan lyhentämään myyntien maksuaikaa, kuinka paljon meillä silloin voisi olla rahaa? Tai jos onnistuisimme kasvattamaan myyntiä, mutta samalla joudumme etukäteen ostamaan raaka-ainetta sekä tekemään markkinointipanostuksia, lisääntyykö vai väheneekö meidän rahamäärämme lyhyellä aikavälillä? Ja jos kaikki suunnitellut investoinnit, myynnin lisäykset, kulujen muutokset, mahdolliset uuden lainan nostamiset sekä vanhan lainan lyhentämiset toteutuisivat, kuinka paljon enemmän kassaamme kertyisi rahaa ja kuinka paljon voisimme maksaa osinkoa?

Leikkikää numeroilla, leikkikää! Ja tehkää numeroleikin myötä parempia päätöksiä liiketoiminnassanne.