« Takaisin

Osuuskunta – aliarvostettu yhteisyrittäjyyden muoto

Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa, mutta osuuskunta yritysmuotona tunnetaan huonosti. Tilanne on muuttumassa: Osuustoimintakeskus Pellervon TNS Kantarilla teettämä kysely osoittaa kasvavaa kiinnostusta yhteisyrittäjyyteen ja osuuskuntamuotoon. Noin joka viides suomalainen on kiinnostunut perustamaan yrityksen yhdessä jonkun muun kanssa. Luku on häkellyttävän korkea – kiinnostus on yhtä suurta kuin yksinyrittämiseen. Osuuskunta on merkittävin yhteisyrittäjyyden muoto ja sen perustaminen kiinnostaa 11:ä prosenttia suomalaisista. Kiintoisaa on, että naiset ja korkeasti koulutetut (AMK- ja yliopistotutkinto) sekä eteläsuomalaiset ovat muita kiinnostuneempia osuuskunnasta.

Mitkä syyt saavat kiinnostumaan osuuskunnasta yritysmuotona? Tärkeimmät ovat yrittämisen riskien vähentäminen, yhdessä tekeminen ja oppiminen, joustavuus sekä eettinen kestävyys ja arvopohja. Huolimatta siitä, että työttömyysturvasta on keskusteltu vilkkaasti osuuskuntayrittämisen yhteydessä, on asialla vähäinen merkitys osuuskuntakiinnostukseen. Tulos on yhdenmukainen sen kanssa, että palkansaajan tai yrittäjän työttömyysturva ei ole yritysmuotosidonnainen kysymys eikä siten liity suoraan osuuskuntaan yritysmuotona.

Voiko osuuskunnalla hallita riskiä ja epävarmuutta?

Osuuskunnan perustamisen motiivit voidaan jakaa kuuteen kohtaan, joita seuraavassa käydään läpi riskien ja epävarmuuden hallinnan näkökulmasta.

1. Osuuskunta markkinointikanavana

Osuuskunta on oivallinen tapa markkinoida jäsenten työtä, tuotteita ja palveluja. Asia hoidetaan yleensä siten, että osuuskunta hoitaa markkinoinnin ja myynnin jäsentensä puolesta. Yksittäinen jäsen säästää aikaa ja vaivaa, lisäksi markkinointitehtäviin voidaan valita osuuskunnan jäsenistä sellaiset, joilla on siihen paras osaaminen. Vähän suuremmassa osuuskunnassa voidaan asiaan palkata erillinen työntekijä. Yhteismarkkinoinnin ansiosta jäsen saa käyttöönsä laajemman asiakaskunnan kuin yksin. Taantuman tai markkinahäiriöiden sattuessa yhteismarkkinointi tasaa riskejä ja antaa jäsenelle mahdollisuuden suunnata toimintaa uudelleen. Pidemmälle kehittyneet osuuskunnat luovat yhteisiä brändejä ja laatujärjestelmiä, jotka voivat olla ratkaisevia markkinoinnin onnistumiselle.

2. Kustannussäästöt

Osuuskuntaa voidaan käyttää jäsenten yhteisiin hankintoihin, esimerkiksi raaka-aineiden, puolivalmisteiden tai palveluiden ostamiseen. Yhteishankintojen avulla saadaan paremmat ostoalennukset ja voidaan kiinnittää enemmän huomiota hankintojen laatuun.

3. Neuvotteluvoima

Jotkut osuuskunnat keskittävät yhteistyö- ja asiakasneuvottelut osuuskunnan hoidettaviksi. Esimerkiksi julkisen sektorin asiakkaat arvostavat sitä, että voi neuvotella yhden tahon kanssa verrattuna lukuisiin yksittäisiin tahoihin. Neuvotteluvoimaa voidaan käyttää myös parhaan markkinahinnan tai edullisten hankintojen saamiseksi.

4. Yhdessä oppiminen ja osaamisen kasvattaminen

Osuuskunta demokraattisena ja tasavertaisena yritysmuotona on hyvä tapa kehittää jäsenten osaamista. Yhteisöllinen toiminta tarjoaa mahdollisuuden kokemusten vaihtoon, kouluttautumiseen ja omaan työhön liittyvään vaikuttamiseen. Jäseniä rohkaistaan mukaan esimerkiksi hallitustyöskentelyyn. Omistavathan jäsenet osuuskunnan itse!

5. Tukipalvelujen tarjoaminen jäsenille

Yrittäjä joutuu järjestämään monenlaisia hallinnollisia ja tukipalveluja työnsä hoitamiseen. Osuuskunnassa nämä voidaan keskittää yhteen paikkaan ja yrittäjälle jää aikaa omaan tekemiseen. Tavallisia tukipalveluita ovat laskutus, kirjanpito sekä tietotekniset ja tilapalvelut.

6. Henkilöriskien hallinta

Mikään ei ole ikävämpää yrittäjälle kuin joutua jättämään asiakkaalle luvatut velvoitteet hoitamatta esimerkiksi sairauden tai tapaturman vuoksi. Osuuskunnassa yrittäjät voivat sopia varahenkilöjärjestelyistä, joilla häiriötön toiminta varmistetaan. Tästä hyötyvät sekä asiakkaat että yrittäjä itse.

Jokainen osuuskunta on omanlaisensa. Jäsenet päättävät, miten tiivis jäsenen ja osuuskunnan suhde on. Nämä asiat päätetään osuuskunnan säännöissä. Lisäksi suositeltavaa on aina tehdä jäsensopimus, jossa sovitaan tarkemmista pelisäännöistä jäsenten ja osuuskunnan kesken.

Osuuskunta pähkinänkuoressa

  • Rajatun vastuun yritysmuoto, jäsenet eivät vastuussa osuuskunnan sitoumuksista muulla kuin sijoittamallaan osuusmaksulla.
  • Ei minimipääomavaatimusta.
  • Osuuskunnan voi perustaa yksikin jäsen.
  • Hallitus pakollinen.
  • Kahdenkertainen kirjanpito.

Osuuskunnan perustamisen ohjeita:
Osuuskunnan perustajan opas (Osuustoimintakeskus Pellervo)
Att grunda ett andelslag (Pellervo Coop Center))
Yrittäminen osuuskunnassa (YouTube-video)
Osuuskunnan rekisteröinti (PRH)